Laskiaissunnuntaina 26.2.2006 (Luuk. 3:1-6)
Tänä päivänä sinun on tehtävä parannus synneistäsi. Ja minun on tehtävä parannus synneistäni. Ja miksikö? Jos pysymme synneissämme, emmekä niitä kadu ja tuo Herramme Jeesuksen ristin juurelle sovitettavaksi, saamme osaksemme hävitystuomion, kadotuksen. Kuulemaamme Hesekielin kautta tullutta Jumalan parannussaarnaa 'Kääntykää, luopukaa synneistänne!' edeltää samassa luvussa 18 jakeessa 24 Herran sana: "Ja jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestansa ja tekee vääryyttä, tekee kaikkien niiden kauhistusten kaltaisia, joita jumalaton tekee - saisiko hän tehdä niin ja elää? Ei yhtäkään hänen vanhurskasta tekoansa, jonka hän on tehnyt, muisteta. Uskottomuutensa tähden, johon hän on langennut, ja syntinsä tähden, jota on tehnyt, niiden tähden hänen on kuoltava."
(KR 1938 Hes. 18:24) Minä olen itsessäni samanlainen syntiinlankeemuksen ja omien syntieni tähden saastunut lihallinen ihminen kuin sinäkin. Tänä päivänä meidän on kaikkien tehtävä Jumalan edessä tili itsestämme. Hesekielille tullut Herran sana koskee meitä tässä juuri ja nyt. Jos emme suostu parannuksentekijän paikalle, uhkaa meitä sama kohtalo kuin muinaista Jerusalemia ja sen asukkaita.
Kuuntele, miten Jumala sanoo Jerusalemille, valitulle ja ihanalle kaupungille: "Hesekielille tuli tämä Herran sana: 7. »Ihminen, käännä katseesi kohti Jerusalemia ja ennusta sen temppeliä vastaan, julista tuomio Israelin maalle. 8. Sano Israelin maalle: Näin sanoo Herra: Minä käyn sinun kimppuusi, minä vedän miekkani tupesta ja hävitän kaikki asukkaasi, sekä vanhurskaat että jumalattomat. 9. Minä olen päättänyt hävittää sekä vanhurskaat että jumalattomat asukkaasi, siksi lähtee miekkani tupestaan ja kaataa kaikki etelästä pohjoiseen. 10. Kaikki tulevat silloin tietämään, että minä, Herra, vedin miekkani tupesta enkä sitä takaisin pane. 11. »Sinä, ihminen, vaikerra heidän nähtensä, lyyhisty maahan ja voihki murheissasi. 12. Ja kun he kysyvät sinulta, miksi vaikerrat, sano heille: Te saatte viestin, joka vie jokaiselta rohkeuden. Teidän kätenne käyvät hervottomiksi, teidän mielenne lamaantuu ja teidän polvenne tutisevat pelosta. Niin käy, niin tapahtuu. Näin sanoo Herra Jumala.» 13. Minulle tuli tämä Herran sana: 14. »Ihminen, ennusta ja sano: Näin sanoo Herra: - Miekka on hiottu, teroitettu ja kiillotettu, 15. teroitettu teurastusta varten, kiillotettu ja hiottu kipunoimaan, salamoimaan! 16. Se miekka annettiin sepälle, jotta hän hioisi hyvän aseen, ja siitä tuli terävä, kiiltävä miekka, sopiva pyövelin käteen. 17. Huuda ja valita, ihminen! Se miekka iskee minun kansaani, iskee Israelin johtajia, kurittaa ruhtinaita ja kansaa. Valita siis, lyö rintaasi! 18. »Se on kansalle koettelemus, mutta syystä. Kansa ei ole taipunut kuriin - näin sanoo Herra Jumala." (KR 1992 Hes. 21:6-18)
Israelin kansa ei ollut taipunut kuriin, vaan oli sydämen paatumuksessa seurannut omia syntisiä halujaan. Jos täten uhattiin valittua suuren kuninkaan kaupunkia Jerusalemia ja luvatun maan Israelin asukkaita, niin miten luulet käyvän meille täällä Suomessa?
Meidän on totisesti tehtävä parannusta synneistämme. Kuuntele vielä uudestaan Jumalan sanaa: "Kääntykää, luopukaa synneistänne, ettei syyllisyys olisi uhkana yllänne! 31. Heittäkää pois kaikki rikkomuksenne, kaikki se millä olette syntiä tehneet, ja ottakaa rintaanne uusi sydän ja uusi henki. Miksi te kuolisitte, israelilaiset? 32. En minä tahdo kenenkään kuolemaa - näin sanoo Herra Jumala. Kääntykää, niin saatte elää!" (KR 1992 Hes. 18:30-32) Mitä se synti, pahuus ja rikkomus on, mikä meidän on nyt heitettävä pois elämästämme? Ihmisen elämän ja sydämen voi valaista ja tutkia sen kunnollisuutta Jumalan lain valossa. Mutta haluammeko me ihmiset tulla tutkittavaksi ja läpivalaistaviksi?
Tosiasiassa me ihmiset vihaamme ja pakenemme Jumalaa. Jumalan laki herättää meissä pelkoa ja vihaa. Vihaamme Jumalaa, joka vaatii meiltä mahdotonta. Vaatimushan on seuraavaa: Päästäksemme taivaaseen meidän on rakastettava Jumalaa kaikkein eniten ja toisia ihmisiä yhtä paljon kuin itseämme. Tuohon meistä ei kukaan pysty. Rakkauden kaksoiskäskyn mukaan eläminen on niin minulle kuin sinulle mahdotonta. Yhtä mahdotonta kuin saavuttaa hyppäämällä kuu taivaalta.
Pakenemme Jumalaa, joka uhkaa heittää meidät helvettiin. Kukapa ei juoksisi pyöveliä, teloittajaa, karkuun. Pakenemme ja koemme syyllisyyttä, koska emme ole antaneet Hänelle sitä, mikä tekijällemme ja omistajallemme kuuluu. Luojamme ja elämämme ylläpitäjä odottaa meiltä ehyttä ja puhdasta rakkautta, täydellistä ja pyhää kunnioitusta, kokosydämistä palvontaa ja ylistystä.
Vai olisiko sittenkin joku meistä kyennyt tuon täydellisyyttä vaativan lain mukaan elämään? Löytyisikö täältä kirkosta - tai Tervolan kunnasta, tai samantien koko Suomesta - sittenkin joku? Joku, joka olisi sydämessään luottanut yksin Jumalaan ja hänen lupauksiinsa; ei olisi kiinnittänyt mieltään, toivoaan ja odotuksiaan esimerkiksi rahaan, omaan voimaansa tai lahjakkuuteensa?
Löytyisikö joku sellainen, joka ei koskaan lausu kevyesti ja turhaan Herran pyhää nimeä, ei päästä koskaan suustaan herranjestaita tai herraparatkoon- ja taivasvarjelkoon-lausumia? Joka aina hädän hetkellä pyytäisi apua ensin Jumalalta ja aina kiitollisin ja nöyrin mielin antaisi kiitoksen sille, joka huudon ja rukouksen kuulee? Olisiko joukossamme sellainen, joka pyhittää joka viikko lepopäivänsä Jumalan sanalla ja rukouksella, Herran suurten pelastustekojen tutkimisella ja kristittyjen yhteydellä?
Mahtaisiko asua maassamme ihminen, joka kunnioittaa vanhempiaan ja koko esivaltaa? Sellainen, joka ei koskaan nouse kapinoimaan; ei halveksimaan niitä, joiden vallan alaiseksi Jumala on hänet asettanut; ei riko Suomen lakia tai muuta järjestystä vastaan - aina liikennesääntöjä sekä nopeusrajoituksia myöten? Tunnetko ketään sellaista, joka ei olisi lyönyt, tappanut ja murhannut? Enkä nyt tarkoita väkivaltarikoksista tai abortista, lapsentappamisesta, pidättäytyneitä. Vaan tarkoitan sellaista, joka ei koskaan vihassa lyö - ei edes sanoilla tai ajatuksilla; ei koskaan jätä auttamatta hädässä olevaa? Sellaista, joka ei tee hidasta itsemurhaa viinalla, tupakalla tai muilla epäterveillä elämäntavoilla?
Onko sinua vastaan kävellyt ihminen, joka ei tekisi huorin? Enkä jälleen tarkoita muun kuin oman puolisonsa kanssa makaavaa, en puolisonsa hylännyttä ja toisen nainutta, en avosuhteessa elävää. Vaan tarkoitan sitä, joka ei halua edes sydämeensä - silmistä puhumattakaan - mitään sellaista, missä seksuaalisuutta toteutetaan Jumalan asettaman miehen ja naisen välisen avioliiton ulkopuolella? Tiedätkö jonkun, joka ei koskaan varasta, ei edes työnantajalta tai yhteiskunnalta verotuksessa? Joka auttaa lähimmäistään kunniallisesti ja rehellisesti lisäämään ja varjelemaan elatustaan ja omaisuuttaan?
Onko olemassa joku, joka ei koskaan lausu pahaa sanaa toisesta ihmisestä; joku, joka ei koskaan himoitse itselleen sitä, mitä toisella on? Rahaa, omaisuutta, menestystä, kuuluisuutta, valtaa, puolisoa, lahjakkuutta tai ulkonäköä?
Jumalan asettama täydellisyyden laki ajaa meidät vihaan ja epätoivoon. Taivaaseen emme pääse, jos olemme yhdessäkin kohtaa rikkoneet. Pyhän ja vanhurskaan Jumalan läsnäolo tuhoaisi pienenkin rikkomuksen tehneen välittömästi. Aivan kuten hehkuva tuli polttaa läheisyydestään oljet tuhkaksi silmänräpäyksessä. Tai savenvalaja hajottaa yhdestä kohtaa vuotavan ruukun. Ei siinä auta, että 99 % ruukusta pitää vettä. Jos se vuotaa pienestäkin reiästä, niin se ei kelpaa, vaan hajotetaan.
"Mutta olen minä kuitenkin aika hyvä ihminen, ainakin parempi kuin tuo toinen! Tuo se vasta syntinen onkin! Ja vähintäänkään en ole sen huonompi kuin joku toinen, enintään yhtä huono." Ihmisten kesken vertailtuna me voimme asettaa itsemme ja toisemme pyhyys- ja syntisyysjärjestykseen, tosin siinäkin useimmiten erehdymme. Mutta Jumalan edessä tuollaiset laskelmat ovat pelkkää vessapaperia, ei niillä ole mitään tekoa.
Jumalan edessä on aivan samantekevää onko ihminen kunniallisen kansalaisen maineessa oleva siivosyntinen vai kaikkien tuntema julkisynnin palvoja. Kummallakaan ei ole pienintäkään mahdollisuutta päästä Jumalan luokse ikuiseen elämään. Kummankin osa on kadotus. Helvetin eri kuumuusasteiden ja rangaistuksen kovuuden laskemistaulukkoa en tässä ala selvittää - enkä siitä ole edes tippaakaan kiinnostunut. Vain sillä, vietetäänkö ikuisuus elämän vai kuoleman paikassa, on merkitystä.
Miten sinne elämän paikkaan, taivaaseen sitten voi päästä, kun kukaan ei ole sinne kelvollinen? Ihmiselle se onkin mahdotonta. Ihminen ei voi itse, omin voimin ja teoin, päästä ikuiseen elämään. Minä ja sinä ansaitsemme oikeudenmukaisuuden periaatteen mukaan kadotustuomion. Ja sinne helvettiin me kumpikin oikeasti ja todellisesti menemmekin, jos Jumala ei itse meitä pelasta.
Jeesus, taivaasta alas tullut Jumalan Poika, heitettiin helvettiin minun sijastani - ja sinun sijastasi. Hänet kirottiin ja tehtiin synniksi, häneen osui se Jumalan pyhyyden polttava tulenhehku, joka tuhoaa kaiken pahuuden. Jeesus oli Jumalan syntiä ja saastaisuutta kohtaan tunteman vanhurskaan vihan kohteena. Jeesus otti kirotun, tapettavan ja hylättävän käärmeen osan omakseen, vaikka hän oli itse rakkaus ja totuus, itse pyhyys ja puhtaus. Mutta siksipä hän saattoikin meidän puolestamme kärsiä, koska hänen ei tarvinnut kärsiä omien syntiensä tähden.
Eikä Jeesus ainoastaan kärsinyt meille kuuluvaa tuomiota, vaan hän myös täytti meidän puolestamme lain. Jeesus ei koskaan rikkonut yhtäkään lainkohtaa, ei koskaan langennut pienimpäänkään syntiin. Kiusattuna oleminen on eri asia kuin lankeaminen. 'Et voi estää lintuja lentämästä pääsi yläpuolella, mutta voit estää niitä tekemästä päähäsi pesää', opettaa Luther. Tuo lain täyttäminen on mahdollista laskea meidän hyväksemme siksi, että Jeesuksen ei toki olisi tarvinnut laskeutua alas taivaasta, syntyä ihmiseksi. Olisi hän voinut pysyä kirkkaudessa enkelten ja kaikkien taivaanjoukkojen palvomana. Mikä pakko suvereenin ja kaikista muista riippumattoman Jumalan olisi ollut itse luomiaan ihmisiä pelastaa?
Joku saattaa mielessään kuitenkin ajatella, että mahtaneekohan se Jumala lopulta kuitenkaan niin tiukkapipoinen olla, etteikö Hänelle kelpaisi tavallinen elämä taivaaseen pääsyn perusteeksi. Onko niitä lain käskyjä nyt niin pilkunviilaajan ottein tulkittava. Eikö nyt suurin piirtein kunnollinen elämä riittäisi? Vastaan tähän yksinkertaisesti: Jos muutat Jumalan sanasta yhden osan, lain, niin miten voit kuvitella että se toinen osa, lupaukset taivaasta, sitten pysyisivät voimassa. Sanon suoraan: Jos joku ei tunnusta Jumalan pyhää lain vaatimusta oikeaksi, niin turhaan hänen on myöskään kuvitella saavansa osakseen niitä ihania lupauksia Jumalan anteeksiantamuksesta ja armosta, jotka ovat tie taivaaseen.
Kutsun sinua liittymään siihen joukkoon, joka suostuu tunnustamaan Jumalan lain vaatimukset tosiksi ja oikeiksi. Liity siihen joukkoon, joka luovuttaa syntinsä Jeesuksen ristille. Synnit, joita monet niin paljon rakastavat. Tosiasiassahan me emme useinkaan lankea syntiin; me suorastaan syöksymme ja hyppäämme siihen, niin houkuttelevalta ja kiehtovalta se kiusaajan valmistama ansa usein vaikuttaa. Tänään sinulle tarjotaan täydellistä anteeksiantamusta. Synninpäästön sanojen kautta saat uskoa kaikki syntisi anteeksiannetuiksi. Jokainen kastettu, joka tunnustaa Jumalan ja Hänen sanansa vanhurskaaksi eli oikeaksi, ja itsensä tuon sanan rikkojaksi ja parannuksentekoon velvoitetuksi, saa täydellä sydämen varmuudella uskoa taivaaseen asti vievän evankeliumin.
Pyydän sinua tänä päivänä Jeesuksen nimessä: Älä torju pois sinun syntiesi tähden ristiinnaulittua ja helvettiin heitettyä Jeesusta. Älä kulje kuoleman muurit voittaneen Jumalan Pojan ohi. Hän on täällä tänään ja kutsuu myös sinua sanallaan. Anna puhdistaa itsesi Jumalan Pojan verellä kaikesta saastasta ja liasta. Omista itsellesi iankaikkinen elämä, Kristuksen ylösnousemuksella varmistettu. Suostu siihen, että Jumala hajottaa pois sinun elämästäsi sellaisen, mikä ei kuitenkaan tule sadonkorjuussa, viimeisellä tuomiolla kestämään. Suostu siihen, että Herra saa muovata sinusta mieleisensä astian ja luomuksen, joka tuottaa kunniaa tekijälleen.
Rukous: Kiitos, suuri Herramme ja Vapahtajamme Jeesus Kristus, että Sinä et halveksi meitä, hauraita ja lankeavia ihmisiä, jotka olemme itsemme pahoin synneillämme pilanneet. Kiitos, että tänäänkin teet meissä uutta luovaa työtäsi; annat synnit anteeksi ja vuodatat meihin iloa,
Saarna Tervolassa laskiaissunnuntaina 26.2.2006 Past. Juha Muukkonen, Thurevikinkatu 8 D 22, 95420 Tornio
puh. 050 359 6939, s-posti: juha.muukkonen@netti.fi
Päivitetty 26.03.2006