HELLUNTAISAARNA
(Apt. 2:1-13)
Raamatunkäännös: KR 1933/38
Apostolien tekojen toisessa luvussa kerrottu Pyhän Hengen vuodattaminen tapahtui juutalaisen helluntaijuhlan aikana. Juutalaisessa juhlakalenterissa oli kolme suurta juhlaa, jolloin hurskaat juutalaiset vaelsivat suurin joukoin aina ulkomaita myöten Jerusalemiin (5Moos. 16:16). Ensimmäinen ja suurin niistä oli keväällä maalis-huhtikuussa vietettävä happamattoman leivän juhla eli pääsiäinen. Toinen oli 50 päivää pääsiäisen jälkeen vietettävä helluntai. Kolmas oli lähes pääsiäisen veroinen lehtimajanjuhla, jota vietettiin syksyllä puoli vuotta pääsiäisen jälkeen. Lehtimajanjuhlan aikana muisteltiin Israelin kansan 40-vuotista autiomaavaellusta, jonka aikana kansa asui talojen sijasta majoissa.
Helluntaita vietettiin Jerusalemin hävityksen (vuonna 70 jKr.) jälkeen erityisesti Moosekselle Siinailla annetun lain saamisen muistojuhlana. Tämä on nykyisen juutalaisen helluntaijuhlan keskeisin sisältö. VT:ssa tätä juhlaa kutsutaan myös viikkojuhlaksi (2Moos. 34:22), korjuujuhlaksi (2Moos. 23:16) tai uutisen päiväksi (4Moos. 28:26). Uutinen tarkoittaa tässä uuden ruokauhrin tuomista Herran eteen (3Moos. 23:16). Korjuujuhla viittaa maanviljelysyhteiskunnan vuotuiseen elämänrytmiin, jonka keskellä juutalainen seurakunta halusi elää todeksi Jumalan pelastushistoriaa.
Erityisesti viikkojuhlan hepreankielinen nimi 'hag saavu‛ot' (esim. 2Moos. 34:22) on mielenkiintoinen. Sana 'saavu‛ot' johtuu sanasta seitsemän. (Hepr. säva‛, josta esim. nimet Beerseba, Batseba ja Elisabet sekä indoeurooppalaisten kielien seven, sieben, sju jne.) 'saavu‛ot' tarkoittaa seitsemän jaksoa, joko viikkoa eli seitsemää päivää, tai vuosiviikkoa eli seitsemää vuotta. Viikkojuhla-nimi tulee siitä, että tätä juhlaa vietettiin seitsemän viikkoa pääsiäisen jälkeen (3Moos. 23:15).
Erityisesti Jumalan täydellinen luomisviikko lepopäivineen tekee luvusta seitsemän täydellisyyden luvun. Mahdollisesti myös tämä täydellisyyden luvun seitsemän esiintyminen juhlan nimessä on saanut juutalaisten ajatukset liittämään sen lain antamiseen. 'Herran laki on täydellinen', kirjoitetaan Psalmissa 19, jae 8. Luku seitsemän täydellisyyden symbolina tulee esiin läpi Raamatun, sekä VT:ssa että UT:ssa. Tällaisia kohtia ovat esim. Jumalan ilmoitus masentuneelle ja Iisebelin vainojen alla rohkeutensa menettäneelle profeetta Elialle: "Mutta minä jätän jäljelle Israeliin seitsemäntuhatta: kaikki polvet, jotka eivät ole notkistuneet Baalille, ja kaikki suut, jotka eivät ole hänelle suuta antaneet." (1Kun. 19:18) Seitsemäntuhatta tarkoittaa täydellistä valittujen joukkoa, joka pelastuu. Samoin Herran sanoista sanotaan, että ne 'ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua' (Ps. 12:7). Seitsenkertaisuus tarkoittaa täydellisesti puhdistettua. Raamattuun kirjoitetut Jumalan sanat ovat puhdistetut virheistä, jotka voisivat johtaa ihmisen pois totuudesta ja taivaan tieltä. Siksi Jumalan sanaan luottaessamme ja Herran käskyn varaan koko elämämme jättäessämme emme ole viimeisellä tuomiolla häpeään joutuva.
Yksi lukuun seitsemän liittyvä kohta on myös Ilmestyskirjan maininta pedon eli ihmisen luvusta, joka on 666 (Ilm. 13:18). Kirjainten lukuarvojen lisäksi tuossa on nähtävissä myös Saatanan halu jäljitellä täydellistä Jumalaa. Kolmiyhteistä täydellistä Jumalaa voidaan kuvata luvulla 777. Täydellinen Isä Herra, täydellinen Poika Herra, täydellinen Henki Herra. Anti- eli Vastakristus yrittää matkia kaikessa mahdollisessa itseään Herraa, kuitenkaan siinä loppuun saakka tietenkään onnistumatta. Eihän luotu voi saavuttaa sitä olemusta ja kunniaa, mikä Luojalla on.
Joskus erityisesti karismaattisista ilmiöistä ei ole ensisilmäyksellä mahdollista sanoa, ovatko ne peräisin Jumalasta vai langenneesta ihmisestä, joka on liittoutunut syntisen luontonsa kautta pedon kanssa. Perkele osaa kyllä jäljitellä esimerkiksi oikeita armolahjoja niin taitavasti, että Raamatun sanaan juurtumaton vauvakristitty ei välttämättä ainakaan heti osaa erottaa Jumalan työtä eksytyksestä. "Sillä vääriä kristuksia ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin." Matt. 24:24. Samoin Jeesus vuorisaarnassaan: "Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'." (Matt. 7:22-23) Lopulta ainoa ja varma mittari melkein täyden eli kuutosen ja täydellisen eli seitsemän erottamiseksi toisistaan on puhdas evankeliumi. Puhdas evankeliumi tarkoittaa sitä, että ihminen itse tunnustaa ja toisillekin opettaa Jeesuksen pelastustyön täydellisyyttä. Tuon täydellisyyden toisessa vaakakupissa ja vastapainona on puolestaan ihmisen lihan täydellinen ja loppuun asti säilyvä jumalattomuus ja syntisyys. Joka tunnustaa yksin Jumalan Pojan uskon kautta tulevan lahjavanhurskauden ja samalla ihmisen oman lihan kuolemaan asti kestävän saastaisuuden, ei joudu eksytetyksi. Mutta se, jonka usko perustuu silmiin näkyviin ihmetekoihin ja ihmisen oman elämän pyhitykseen, joutuu kerran raskaasti pettymään.
Jumala haluaa jakaa runsaasti Henkensä kautta armolahjoja. Mutta ne ovat työkaluja seurakunnan rakentamiseksi, eivät suinkaan takeita siitä, että edes ns. ihmelahjojenkaan käyttäjät olisivat oikeassa ja pelastavassa uskossa. Jos hylätään Jumalan täydellisyyttä vaativa laki, joka ajaa jokaisen ihmisen - myös uskovan - joka päivä parannuksen tekijän paikalle, seurauksena on laittomuus, joka kadottaa. Herran täydellisyys on siellä, missä julistetaan ja Pyhän Hengen vaikutuksesta Jumalan antamien armonvälineiden kautta uskotaan evankeliumi. Tärkein ja perustavin armonväline on Jumalan sana, Pyhä Raamattu. Jumalan sana vaikuttaa erityisesti ripissä eli synnintunnustuksessa ja -päästössä sekä materiaan sitoutuneena kasteessa ja ehtoollisessa. Hyvä uutinen (kreik. euaggelion) on se, että Jumala on Jeesuksen ristin kautta loppuun saakka ja täydellisesti valmistanut ihmiselle pelastuksen. Mitään ihmistekoista - omaa kääntymystä tai ratkaisua, omia armolahjoja, omia hyviä tekoja tai kilvoittelua tai pyhyyttä - ei voi eikä saakaan tuoda perusteeksi ihmisen pääsemiseksi Jumalan suosioon ja taivaaseen.
Ainoa asia, minkä voi ja saa tuoda Jumalan eteen, on Jeesuksen täydellinen elämä ja täydellinen kärsimys ristillä. Kaikkein kurjin ja syntisin sekä toisaalta elämässään ja opetuksessaan kaikkein hurskain ovat täsmälleen samalla viivalla pelastuksen suhteen: kumpikin pääsee taivaaseen vain ja ainoastaan Jeesuksen ristin tähden: Pelastuksen perusteena on yksin Jumalan armo, yksin Jumalan lahjaksi antama usko ja yksin Kristuksen täydellisyys. Palaamme vielä kristillisen helluntaijuhlan taustana olevaan juutalaiseen helluntaihin. Juutalaiset viettivät helluntaijuhlaa seitsemän viikkoa pääsiäisen jälkeen, tarkkaan ottaen viidentenäkymmenentenä päivänä (siivankuun 6. päivä). Kreikaksi viideskymmenes on 'penteekostee', josta tulee esim. helluntaiherätyksen englanninkielinen nimi, pentecostal. Nuo 50 päivää laskettiin alkavaksi pääsiäisen viettoon kuuluvan happamattoman leivän juhlan ruokauhrista, joka uhrattiin kaksi päivää pääsiäislampaan teurastamisen jälkeen, niisankuun 16. päivänä. Aiemmin VT:n kirjoittamisen aikana vuoden ensimmäisen kuukausijakson nimi oli aabib - tämä tarkoille raamatunlukijoille tiedoksi. Niisankuun 16. päivä oli nimenomaan myös Jeesuksen ylösnousemuksen päivä. Pääsiäislampaan teurastaminen tapahtui niisankuun 14. päivänä (2Moos. 12:6) - silloin Jeesus ristiinnaulittiin. Niisankuu sijoittuu meidän kalenterissamme maalis- ja huhtikuuhun.
Miksi Pyhä Henki vuodatettiin opetuslasten päälle vasta seitsemän viikkoa ylösnousemuksen jälkeen? Ja vielä kymmenen päivää Herran taivaaseen astumisen eli helatorstain jälkeen? Eikö Jeesuksen ristinkuolema ja ylösnousemus jo ollut riittävä peruste sille, että ihmiskunnan synti olisi voitua lukea sovitetuksi ja Pyhä Henki vuodattaa maan päälle profeettojen ennustusten mukaan? Tästä Pyhän Hengen vuodattamisesta ovat ennustaneet esimerkiksi seuraavat profeettojen kirjoitukset: Jer. 31:31-34: "Minä kirjoitan lakini heidän sydämiinsä." Hes. 36:24-28: "Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä [.] Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne." Jooel 3:1-5: "Minä olen vuodattava Henkeni kaiken lihan päälle."
Vastaus kysymykseen, miksi Pyhä Henki vuodatettiin vasta helatorstain jälkeen, löytyy Hebrealaiskirjeestä, jossa selitetään syntien sovitusta VT:n temppeliuhrien esikuvallisuuden kautta. Aaronilainen ylipappi meni kerran vuodessa suurena sovintopäivänä temppelissä kaikkein pyhimpään. Siellä hän uhrasi uhrieläimen veren pirskottamalla sitä liitoarkun kannen päälle. Tuo kansi oli syntien sovituspaikka, Jumalan maan päällinen valtaistuin, jolle Luther antoi nimen armoistuin. Roomalaiskirje kertoo meille, että Jumala on asettanut Jeesuksen Kristuksen armoistuimeksi eli liitonarkun kansilevyksi, sovituspaikaksi. (Room. 3:25) Joka vuosi suurena sovituspäivänä (hepr. jom kippur) ylipappi pirskotti uhrieläimen verta armoistuimelle, ja silloin tapahtui sekä kansan että papin omien syntien sovitus Jumalan edessä. Messiaan uhri oli sen sijaan kertakaikkinen. Ja vain kansan puolesta uhrattava, sillä Jeesus itse ei tarvinnut uhria omasta puolestaan. Hän oli viaton. Jeesus sen sijaan sovitti kertakaikkisesti ja täydellisesti kansan synnit tuomalla taivaan temppelin valtaistuimelle oman viattoman verensä.
Milloin tuo Jumalan ja ihmisen välinen sovitus siis tapahtui? Silloinko, kun pääsiäislammas teurastettiin, pitkäperjantaina? Itse asiassa ja tarkkaan ottaen meidän syntiemme sovitus taivaan temppelissä vietiin loppuun asti ja sai viimeiseen sinettinsä Jeesuksen astuessa taivaaseen mukanaan oma uhriverensä - silloin, kun Hän, Uhrikaritsa, pirskotti oman verensä taivaan temppelissä Kaikkivaltiaan valtaistuimen edessä. Meidän maan päällä elävien ihmisten näkökulmasta on toki aivan oikein puhua pitkäperjantaista syntien sovituspäivänä - eihän verta olisi voitu sovitukseksi pirskottaa, jos ei olisi ensin tapahtunut teurastamista. Mutta Vanhan liiton temppelipalveluksen esikuvallisuuden kautta opimme tuosta sovituksesta syvemmän ja taivaallisen näkökulman. Helatorstai, Jeesuksen taivaaseen astumisen päivä, on se päivä, jolloin meidän perisyntisyytemme ja siitä seuraavien pahojen tekojemme tähden syntynyt syntivelkamme lopullisesti kuitataan Jumalan edessä maksetuksi. Pyhän Hengen vuodatuskaan ei voinut tapahtua ennen helatorstaita; ei ennen kuin taivaallinen sovitus oli tapahtunut.
Katselemme vielä hetken kristillisen helluntain vanhatestamentillisia taustoja. 1Moos:n alussa kerrotaan luvusta kolme alkaen laajenevasta lankeemusten sarjasta. Ensimmäisenä tapahtuu luopumus Jumalan sanasta eli syöminen kielletystä puusta. Tässä on kaiken synnin ja pahuuden alku: luopuminen Jumalan käskyistä ja kielloista. Tässä alkulankeemuksessa katkesi Jumalan ja ihmiskunnan välinen rakkaus- ja luottamussuhde. Tilalle tuli pelko ja häpeä, rangaistus ja kirous. Seuraava vaihe lankeemusten laajenevassa kehässä oli se, kuinka mies raukkamaisesti syytti vaimoaan yrittäen vierittää vastuun lankeemuksesta sekä vaimon antaneen Jumalan että myös vaimon itsensä päälle. Vaimo puolestaan kieroilee ja vääntelehtii totuuden edessä ja syyttää käärmettä. Tässä on näkyvissä ihmisten keskinäisen yhteyden, rakkaus- ja luottamussuhteen katkeaminen. Harmonisen ja nautinnollisen yhdessäolon tilalle tulikin syyttelemiset ja omasta vastuusta pakoileminen.
Kolmas lankeemuksen taso näkyy siinä, miten ihminen joutuu syntinsä tähden alituiseen kamppailuun alunperin hyväksi luodun, mutta nyt lankeemuksen tähden kirotun luomakunnan kanssa. (1Moos. 3:17-18). Ihminen karkotetaan paratiisista ja joutuu petojen ja elämää uhkaavien luonnonvoimien armoille. Kainin toteuttama veljesmurha ja Kainin jälkeläisen Lemekin kohtuuton 77-kertainen kosto kertovat korutonta kieltään ihmiskunnan surkeasta tilasta. Sivumennen sanoen Jeesuksen kehotus antaa anteeksi 77 kertaa on suoraa vastinetta tähän Lemekin uhkaukseen kostaa 77 kertaa. Jeesus on 'Antilemek'!
Viimeinen taso lankeemusten laajenevassa kehässä on 1Moos 11. luvun kertomus Babylonin tornista. Ihmisen rajatonta ylpeyttä ja Jumalan uhmaamista alleviivaava hanke päättyy kielten sekoitukseen. Ihmiset eivät enää ymmärtäneet toistensa puhetta, ja niin laajamittainen yhteistoiminta ja suurhankkeet kävivät mahdottomiksi. Apostolien tekojen kuvaama kieli-ihme on nyt Baabelin tornin vastakertomus: jokainen kuuli puhuttavan omalla kielellään! Jumala alkoi nyt näkyvällä tavalla kelata lankeemusten sarjaa takaisinpäin alkaen viimeisimmästä lankeemuksen tasosta, kansojen välisestä epäluottamuksesta ja ymmärtämättömyydestä erilaista kieltä ja erilaista kulttuuria kohtaan.
Jumala murtaa Pyhän Hengen kautta Jeesuksen seurakuntaruumiissa Raamatun alussa kerrottuja lankeemuksen kehiä ja niistä seuraavia rangaistuksia. Helluntai kertoi siitä, miten eri kansat ja kielet voivat Jeesuksessa olla yhtä. Pyhä Henki tekee kristillisen seurakunnan keskellä myös kaikkien muiden lankeemuksen tasojen ja niistä seuraavan kurjuuden murtamistyötä. Jumalan Sanan ja Hänen Henkensä johdatuksessa perheenjäsenten väliset syytös- ja katkeruussuhteet voivat muuttua anteeksiantamukseksi ja yhteydeksi. Itse ensin Jeesukselta koko elämänsä anteeksisaaneena ei voi olla antamatta toisillekin anteeksi. Kaikkein tärkein ja lopullisin Pyhän Hengen työ on alkulankeemuksen ja siitä johtuvan rangaistuksen purkaminen. Pyhän Hengen keskeisin työ on Jumalan ja ihmisen välisen suhteen palauttaminen sen alkuperäiseen paratiisitilaan: luottamus- ja rakkaussuhteeksi Luojan ja Luojan kuvaksi luodun ihmisen välille. Tämän kaiken Jumala tekee Sanansa eli Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta.
Ilman Pyhää Henkeä mikään paha ei voi korjautua hyväksi. Ilman Pyhää Henkeä kukaan ei voi uskoa Jeesukseen omana Herranaan ja Jumalanaan. Ilman Totuuden Henkeä kukaan ei voi uskoa syntien sovittajaan, kuoleman voittajaan ja ikuisen elämän lahjoittajaan, Jeesukseen Kristukseen. Hyvä Herramme vakuuttaa tänäänkin sinulle, joka tunnustat syntisi ja pyydät armoa: 'Saat syntisi anteeksi. Mene, äläkä enää syntiä tee. Aamen.'
Past. Juha Muukkonen, Thurevikinkatu 8 D 22, 95420 Tornio
puh. 050 359 6939, s-posti: juha.muukkonen@netti.fi
Päivitetty 08.05.2008