JEESUS, KOTIEN HERRA
Saarna Tervolassa 16.1.2005, 2 slop, Joh. 4:5-26
Otan tämän sunnuntain evankeliumista esiin vielä yhden kohdan: "Jeesus
sanoi naiselle: "Mene hakemaan miehesikin tänne." "Ei minulla ole
miestä", nainen vastasi. Jeesus sanoi: "Totta puhuit: ei sinulla ole
miestä. Viisi miestä sinulla on ollut, ja se, jonka kanssa nyt elät, ei
ole sinun miehesi. Siinä puhuit totta."" Joh. 4:16-18.
Jotkut historiantutkijat ovat tuoneet esille näkemyksen, jonka mukaan
aikanaan niin mahtavan ja voittamattoman Rooman valtakunnan tuhon
siemenet olivat avioliittoinstituution ja perheen arvon romahtamisessa.
Ihmiset eivät enää välittäneet yhteisestä hyvästä, vastuunkantamisesta,
omastaan luopumisesta tai uhrautumisesta maansa hyväksi sotatantereella.
Syynä oli se, että he eivät olleet kodeissaan oppineet kunnioittamaan ja
uskollisesti palvelemaan toisia ihmisiä. Vastuuttomasti elävät ja
useimmiten vain omaa nautintoaan etsivät vanhemmat tuottivat
tottelemattoman ja vastuuta kantamattoman sukupolven, josta ei enää
ollut valtakunnan ylläpitäjäksi ja puolustajaksi. Tämä perhearvojen
romahtaminen tuskin yksin selittää Rooman tuhoa, mutta oma
elämänkokemukseni ja Jumalan sana tukee tämän suuntaisten syy- ja
seuraussuhteiden olemassaoloa.
Omassa maassamme olemme nähneet viimeisinä muutamana vuosikymmenenä
perheiden lähes totaalisen alasajon. Avioliittoon vihkimiset suoritetaan
toki useimmiten kirkoissa, mutta vihkimisen jälkeisissä hääjuhlissa
Jeesus tuntuu usein jäävän kuokkavieraan paikalle, jos edes sille.
Puhumattakaan perheiden arkipäivän elämästä. Valtava enemmistö ei edes
katso aiheelliseksi mennä naimisiin sukupuolielämää aloittaessaan.
Raamatulliseen sukupuolikäyttäytymiseen rohkaiseva Tosi Rakkaus Odottaa
-kampanja on ollut juuri oikea vastaus tähän huutavaan hätään. Nuoret
rikkovat itsensä jo ennen aikuisuutta, jos heille ei anneta selkeää ja
yksiselitteistä vaihtoehtoa kulttuurille, jossa pikainen neitseyden
menettäminen on suorastaan tavoiteltavaa. Pian tästä maasta saa
hakemalla hakea ihmistä, joka ei olisi vähintäänkin jossain
elämänvaiheessa elänyt haureellisesti tai suoranaisessa huoruudessa.
Maassamme on sellaisia avioliittoja, jossa jompikumpi puoliso - tai jopa
molemmat - pettää puolisonsa, moninkertaisesti enemmän kuin niitä,
joissa pysytään uskollisena kuolemaan asti. Ikävä kyllä tällä hetkellä
vain yksi tai kaksi avioliittoa kymmenestä on sellaisia, joissa
avioliittolupaus pysyä uskollisena puolisolle kuolemaan asti pidetään.
Nykyisin yli puolet päätyy avioeroon, ja naimisiinkin jäävistä pareista
enemmän kuin joka toisessa on uskottomuutta. Myös omassa
elämänhistoriassani lapsuuskodistani alkaen nämä asiat ovat aivan liian
tuttuja.
Onko tässä sitten mitään tehtävissä? Pitäisikö vain määritellä kansan
moraalinen taso Jeesuksen tavoin: "Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi",
ja jättää halveksuntaa tuntien kansa rypemään omaan saastaansa ja
kulkemaan kohti kadotusta? "Jumala, minä kiitän Sinua, etten ole
sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit ja huorintekijät..." Pois
se! Tietenkin on saarnattava parannusta ja ristin kautta saatavaa
anteeksiantamusta. Uusi alku, mielenmuutos, entisen elämäntavan
uudelleen arviointi ja kääntymys on tarjolla vielä tänään jokaiselle.
Parannuksenteko alkaa minusta itsestäni. Ja sen jälkeen sinusta; juuri
sinusta, joka minua kuuntelet. Seuraavaksi parannusvaatimus ja tarjous
uudesta elämästä Jeesuksen sanaa seuraten kohdistetaan niille, jotka nyt
eivät ole tässä kuulomatkan päässä.
Mitkä ovat sitten ne käytännön toimenpiteet, joiden kautta Jeesus
todella pääsee niin minun, sinun kuin hänenkin kodin Herraksi?
Ensimmäinen asia on tunnistaa ja syrjäyttää ne muut herrat, jotka
estävät Jeesusta olemasta kaikkein korkeimmalla paikalla. Otan nyt
esille kaksi tällaista Jeesuksen kanssa kilpailevaa herraa.
Ensimmäinen ja kaikkein perustavin, verisin ja kiivain taistelupari on
ihmisen sana vastaan Jumalan sana. Jeesus ei voi tulla kenenkään kodin
Herraksi ilman Raamatun sanaa. Jos et ole tähän asti edes lepopäivääsi
pyhittänyt Jumalan sanalla, sen lukemisella, kuulemisella ja
tutkimisella, niin tee parannus. Itse olen tässä taivaallisen autuaassa
asemassa: minulle maksetaan pientä palkkaa, itse asiassa toista tuhatta
euroa kuukaudessa, siitä hyvästä, että askartelen täällä Tervolassa
Jumalan sanan kanssa. Jumala kutsuu meitä kaikkein heikoimpia ja
lankeamisalttiimpia tällä tavoin hengelliseen automaattiruokintaan.
Vahvemmille ja kiusauksia paremmin kestäville kristityille Jumala voi
antaa kutsuja muihinkin kuin sananpalvelijan tehtäviin. Joskus olen
pohtinut, kestäisinköhän minä uskossa sellaisessa ammatissa, johon ei
liittyisi Jumalan sanan esilläoloa?
Mitään muuta tietä Jeesuksen korottamiseen kodin Herraksi ei ole kuin
Raamatun sisällön säännöllinen esillä pitäminen: vähintään viikoittain
mutta vielä parempi, jos siihen löytyy mahdollisuus useamman kerran
viikossa. Aamu-, ilta- ja ruokarukoukset ovat hienoja ja tärkeitä
asioita, mutta eivät ne pelkästään riitä. Ei mikään suhde pysy elävänä
ja toimivana yksisuuntaisella viestien lähettämisellä. Me katsomme
asiaksemme rukouksessa puhua Jumalalle ja odotamme Hänen meitä kuulevan.
Eikö meidän ole silloin vähintäänkin kohtuullista kuunnella puolestaan
sitä, mitä Jumala haluaa meille puhua? Ja Hänellä onkin meille paljon
asiaa: 66 kirjan, 1189 luvun ja kymmenien tuhansien jakeiden verran.
Elämässä, jota rytmittävät työ-, koulu- ja harrastusajat sekä sähköisten
viestimien lähetysajat, ei automaattisesti jää sopivaa hetkeä Raamatun
lukemiselle ja kuuntelemiselle. Sille hetkelle on määrätietoisesti
raivattava aika. Joustavasti, mutta kuitenkin lujasti, siitä on myös
pidettävä kiinni perheen elämässä. Se voi käytännössä tarkoittaa
joistakin harrastuksista luopumista; ehkä television, tietokoneen,
stereoitten tai lehden sulkemista tai jopa niistä kokonaan luopumista.
Luopuminen voi tehdä kipeää. Mutta sanon vakavasti jokaiselle, että
vielä kipeämpää tekee lopulta Jumalan sanan tutkimisesta luopuminen.
Jumalan sanan jatkuva ja pysyvä laiminlyönti johtaa lopulta
kylmenemiseen ja ikuiseen kipuun, helvettiin. Älköön kukaan kuvitelko
taivastiellä pysyvänsä ilman säännöllistä Raamattuun paneutumista.
Jos olet perheesi ainoa uskova, niin et ehkä saa toisia Sanan äärelle,
mutta omasta sielun ravinnostasi voit silti pitää huolta. Itsekään en
ole onnistunut saamaan kaikkia perheenjäseniäni vuosikausiin
säännöllisesti Jumalan sanan äärelle. Mutta sen puolesta rukoilen ja
toivon hartaasti, että tällainen tilanne vielä joskus koittaa.
Ihmisen sanat, tulivat ne sitten mitä kautta tahansa, ovat aina
sotimassa Jumalan sanoja vastaan. Huomaat sen heti, kun alat etsiä
Jumalan sanoja elämääsi. Sanomalehti tai muu lehti tai ei-hengellinen
kirja tuntuvat paljon kevyemmiltä ottaa käteen kuin Pyhä Raamattu.
Televisio tai tietokone avautuvat jotenkin paljon näppärämmin kuin
Jumalan sana. Koet varmasti vastustusta, jos aiot avata Raamatun tai
hakeutua paikkaan, jossa voit kuulla opetettavan Jumalan sanaa. Tavalla
tai toisella sanan äärelle tuleminen ei vain tahdo onnistua. Pahin
vastahakoisuus on meissä itsessämme, mutta ajoittain sitä tulee myös
runsaasti ulkopuoleltamme. Pysy siis lujana päätöksessäsi nauttia
säännöllisesti hengellistä ravintoa. Jos lankeat, niin aloita uudelleen
alusta.
Toinen tänään esiin ottamani taistelupari Jeesuksen herruudesta meidän
kodeissamme on uskottomuus vastaan uskollisuus. Uskottomuus, jota myös
huoruudeksi tai haureudeksi kutsutaan, asuu lähtemättömästi lihassamme
kuolemaamme asti. Siksipä ei ole sinänsä mikään ihme, että Jeesus kutsui
aikanaan kuulijoidensa sukupolvea huorintekijä- eli
avionrikkojasukupolveksi. Raamatun tässä käyttämä kreikankielinen sana
geneá on käännetty sukupolveksi. Sana voi tarkoittaa myös sukukuntaa,
laajemmin koko ihmiskuntaa. Itse ymmärrän Jeesuksen tarkoittaneen koko
ihmiskuntaa; siis myös meitä.
Itse ihminenhän ei ole muuttunut Jeesuksen ajoista mihinkään. Jeesus
kohtasi Samariassa Sykarin kaivolla naisen, joka oli lähtenyt liikkeelle
vedenhakuun keskipäivän aikaan, kaikkein kuumimpaan ja helteisimpään
aikaan, jolloin kukaan järkevä ei lähde kantamaan raskaita vesiastioita.
Syynä tähän poikkeukselliseen kaivolle tulon aikaan oli todennäköisesti
naisen häpeä liikkua julkisuudessa toisten ihmisten seurassa ja
katseiden alla. Vaikka huorin tehtiin paljon Jeesuksenkin aikaan, niin
yhteisö kuitenkin vaati jäseniltään vähintään ulkokultaisesta
säädyllisyyttä. Tämä nainen oli joutunut poikkeuksellisen raskaan
elämäntien kulkijaksi. Viisi aviomiestä oli jo takana - olivatko he
kaikki kuolleet; tuskin. Todennäköisesti ainakin jotkin heistä olivat
hyljänneet tämän naisen. Antoihan Mooseksen laki siihen mahdollisuuden,
jos mies tapasi vaimossaan jotakin häpeällistä (5Moos. 24:1). Ja
samarialaisethan tunnustivat viisi Mooseksen kirjaa, vaikkeivät muuten
juutalaisten kanssa toimeen tulleetkaan.
Eikä siinä kaikki, että tämä vedenhakijanainen oli joutunut viiteen eri
avioliittoon - nyt hän oli ilmeisesti jonkun toisen naisen aviomiehen
rakastajatar, mikä tilanne viimeistään saattoi hänet hänen omissa
silmissäänkin kaikkein halveksuttavimpien joukkoon. Lankeamisaltis oli
ihmisen luonto ja liha silloin - ja lankeamisaltis se on tänäänkin.
Mutta olisivatkohan Jeesuksen aikaiset ihmiset voineet sittenkään
huorata enemmän kuin mitä esimerkiksi meidän aikamme ihmiset? Tuskin.
Uskottomuuden, niin kuin uskollisuudenkin, kotipaikka on sydämessämme,
ajatuksissamme, mielessämme ja tahdossamme. Uskollisuus tarkoittaa
pyhittäytymistä ja erottautumista yhtä varten, sitoutumista yhteen.
Raamatussa aviollinen uskollisuus samastetaan ja rinnastetaan kerta
toisensa jälkeen uskollisuuteen Jumalaa kohtaan. Jos olet uskoton
puolisollesi, olet samalla uskoton Herraa kohtaa.
Millä tavalla me sitten teemme huorin? Lähtökohta uskollisuudelle on
Jumalan sanan opetus yhdestä lihasta. Kun mies ja nainen yhtyvät, heistä
tulee yksi liha. Ja Raamatun mukaan se tarkoittaa ensin luopumista
omista vanhemmistaan eli avioliiton julkista solmimista ja sitten
liittymistä omaan puolisoon. Ja tuo yhteys on yksiselitteisesti
tarkoitettu elinikäiseksi. Avioliiton julkinen solminen on erityisen
tärkeää myös siksi, jotta kukaan ei ajattelemattomasti, hetken kiihkossa
ja huumassa tulisi sitoneeksi itseään elinikäisesti sellaiseen, johon ei
ehkä harkinnan jälkeen haluaisikaan liittyä.
Avioliitto on täysin ohittamaton ja korvaamaton. Kaikki avioliiton
ulkopuolinen sukupuolielämä on selkeästi ja ehdottomasti, ilman
pienimpiäkään poikkeuksia, huoruutta ja haureutta. Millään teknisillä
kepulikonsteilla, mitä esimerkiksi taannoin Amerikan edellinen
presidentti yritti, ei löydy tähän sääntöön porsaanreikiä.
Avioliitto voi päättyä vain ja ainoastaan kahdella tavalla: puolison
kuolemaan tai siihen, että jompikumpi puolisoista tekee huorin eli yhtyy
johonkuhun muuhun. Silloin aiempi liitto repeää, koskapa huorintekevä
puoliso on nyt liittynyt uuteen ruumiiseen. Tällainen yhden lihan yhteys
syntyy jopa maksullisessa prostituoidun kanssa makaamisessa, kuten
Paavali selväsanaisesti opettaa Ensimmäisessä korinttilaiskirjeessä.
Jumalan määräämä rangaistus tällaisesta avioliiton repimisestä ja uuteen
yhtymisestä on yksiselitteisesti kuolemantuomio. Sivumennen sanoen tässä
on yksi näkökulma niin sanotun syyttömän osapuolen mahdollisuuteen
avioitua uudelleen. Jos puoliso on liittynyt pysyvästi jonkun muun
kanssa yhdeksi lihaksi, niin tämä niin sanottu syytön osapuoli voi mennä
uudelleen naimisiin, koska hänestä on tästä näkökulmasta katsoen tullut
leski. Huorintehnyt on tuomittu kuolemaan. Kokonaan toinen asia on
sitten se, jos huorintehnyt katuu lankeemustaan ja voi ja haluaa palata
takaisin. Kenelläpä meillä olisi Jumalan edessä oikeus anteeksiannon
pidättämiseen ja olla antamatta mahdollisuutta uuteen alkuun?
Jumalan on määrännyt huorinteosta siis kuolemanrangaistuksen. No, eikös
sitten tästäkin vain lähdetä ulos kiviä lumen alta etsimään ja tuomioita
toteuttamaan? Kiitos ja ylistys armon Jumalalle, meidän ei tarvitse
lähteä! Eikä syynä ole se, että tänä vuodenaikana on näkyvissä niin
vähän irtokiviä ja nekin vähät ovat vielä maahan kiinni jäätyneinä. Eikä
syynä paikallemme jäämiseen ole myöskään se, että mistään ei löytyisi
kivittäjiä, koska me kaikki joutuisimme kivitettävien puolelle. Syy
siihen, että saamme jäädä paikallemme ja eloon, on se, että yksi jo
tuomittu kuolemaan. Yksi on kantanut niin minulle kuin sinullekin
kuuluvan kuolemantuomion ja kadotuksen. Jos emme nimittäin olisikaan
olleet lihassa uskottomia - sellaisiakin toivottavasti tässä joukossa on
- niin sydämessämme kuitenkin olemme sitä mitä ilmeisemmin olleet. Joka
sydämessään himoitsee toisen puolisoa, on jo Jumalan edessä
huorintekijä. Kaikkivaltiaan ja kaikkinäkevän Herran edessä ei syyttömiä
tämänkään käskyn edessä ole - en sitä ole minäkään.
Jeesus sanoo kuitenkin jokaiselle syntinsä tuntevalle ja tunnustavalle,
niin minulle kuin sinullekin: "Sinun syntisi on annettu anteeksi. Mene,
äläkä enää syntiä tee." Tätä anteeksiantamuksen sanaa ja kehotusta
parannukseen me tarvitsemme kaikki joka päivä siihen asti, kunnes
Herramme tulee. Jeesuksen hyvyys ja rakkaus rikkoneita, mutta syntejään
katuvia kohtaan, on ylenpalttinen ja ylitsevuotavan runsas. Ei Jeesus
mitään muuta niin odotakaan kuin sitä, että saisi antaa meille meidän
syntimme anteeksi ja pyyhkiä pois omalla verellään meidän pahat tekomme.
Siksi Hän tuli maailmaan, että Hän antaisi meille sitä vettä, joka
kumpuaa iankaikkiseen elämään.
Sinullekin on tarjolla avoin lähde kaikkea syntiä, syyllisyyttä ja
rangaistusta vastaan. Sinut on kastettu Herran Jeesuksen omaksi.
Kastemaljastasi pulppuaa yhä tänäänkin avoin lähde kaikkien sinun
syntiesi poispesemiseksi. Juuri Sinä saat kasteesi tähden uskoa
seurakunnan keskellä kaikki syntisi anteeksiannetuiksi. Sinut on
kasteessa liitetty Jeesuksen ruumiin jäseneksi. Saat täydellä
uskonvarmuudella luottaa siihen, että Jeesus antaa sinulle, omalle
jäsenelleen, kaiken anteeksi. Juuri siksi Jeesus kärsi ristillä, että
Hän voisi antaa sinun syntisi anteeksi. Ethän ylenkatso tuota Jeesuksen
kaiken alttiiksi antavaa rakkautta juuri sinua kohtaan.
Seurakunnan keskellä saat myös syödä ja juoda anteeksiantamuksen ja
iankaikkisen elämän ruokaa. Silloin kun tulet ehtoollispöytään, saat
ottaa Jeesuksen vastaan suullasi ja koko ruumiillasi, saat ottaa vastaan
Hänen uudistavan ja pyhittävän läsnäolonsa sanassa ja ehtoollisessa.
Saat syödä ikuisen elämän ruokaa ja juoda kuolemattomuuden lähteestä.
Saat uskoa ja tunnustaa: "Jeesus on tullut kutsumaan pelastukseen ja
taivaaseen syntisiä, joista minä olen suurin. Aamen."
Past. Juha Muukkonen, Thurevikinkatu 8 D 22, 95420 Tornio
puh. 040 591 6762 työ, 050 359 6939
s-posti: juha.muukkonen@netti.fiPäivitetty 17.01.2005