JUMALAN ASETTAMA AVIOLIITTO

JUMALAN ASETTAMA AVIOLIITTO JA YKSI LIHA

Raamatun alussa, sen toisessa luvussa, Luojamme asettaa kenties maanpäällisen elämän tärkeimmän instituution eli tapajärjestelmän: miehen ja naisen välisen elinikäisen avio-liiton ja siihen kuuluvan yhden lihan (1Moos 2:24). Kysy-myksessä ei ole kuitenkaan vain ajalliseen elämään kuuluva asia. Miehen ja naisen välinen aviosuhde ja yksi liha on mitä syvimmillä tavalla esikuva eli typos Kristuksen ja seurakunnan välisestä suhteesta (Ef 5:32). Jeesus jätti isän-sä kodin liittyäkseen morsiameensa eli seurakuntaan. Joka opettaa väärin avioliitosta, opettaa samalla väärin myös Kristuksesta.

Avioliitossa syntynyttä yhtä lihaa ei ihminen saa missään tilanteessa eikä minkään syyn perusteella rikkoa (Matt 19:6). Puolison hylkäämisen ja uudelleen avioitumisen syyksi ei kelpaa puolison henkinen tai fyysinen sairaus, kyvyttömyys avioelämään, lapsettomuus, väkivaltaisuus, alkoholismi, narkomania, eriuskoisuus, uskosta osattomuus tms. Asumusero on toki rajuimmissa tilanteissa pakko to-teuttaa. Herra on tarkoittanut avioliitossa syntyneen yhden lihan päättyväksi vasta kuolemassa - siinäkin tilanteessa, kun puolisot asuvat erillään (Room 7:1-3, 1Kor 7:11,39).

Kaikki avioliiton ulkopuoliset sukupuolisuhteet - myös esiaviolliset - ovat Jumalan silmissä kauhistus - kadotuk-seen vievää, veritekoon verrattavaa, haureutta ja huoruutta (5Moos 22:20-24, Mal 2:16, 1Kor 6:9). Synteineen Jeesuk-sen eteen jäävälle on toki tarjolla ihana anteeksiantamuksen ja tuomiosta vapautumisen sana: "Ihminen, sinun syntisi ovat sinulle anteeksi annetut." (Luuk 5:20) "En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee." (Joh 8:11) Jeesus otti itse ristillä kantaakseen huorintekijälle kuuluvan ikuisen helvetin tuomion.

Jos ihmisten läpikotainen pahuus kuitenkin pääsee valtaan, ja aviopuolisojen välit rikkoontuvat ja tiet erkanevat, niin kummallakaan osapuolella ei ole oikeutta rikkoa yhtä lihaa eli naida jotakuta muuta (Matt 5:32, 19:9, 1Kor 7:10-11). Tämä Jumalan asettama velvollisuus ja käsky yhden lihan kunnioittamiseen koskee yhtä lailla hylkääjää kuin hylät-tyäkin - kumpikaan ei saa yhtyä kehenkään kolmanteen. (Mark 10:2-12, Luuk 16:18)

AVIOERO SALLITAAN KAHDESSA ERI TAPAUKSESSA

Jumala sallii avioeron kahdessa tapauksessa - ja kumpikin tapaus osoittaa avioliiton ja yhden lihan rikkojan toimivan vastoin Pyhää Henkeä ja halveksivan Jeesuksen kalliilla maahan asti vuotaneella verellä hankittua sovitusta ja pelas-tusta. (Katso myös Tunnustuskirjat, Yksimielisyyden oh-jeen tiivistelmä, Hyvät teot, Negativa, kohta 3, TK 1990 s. 438). Syntinsä tunnustanut ja armoa pyytänyt voi toki pala-ta anteeksiantamuksen kautta Jumalan yhteyteen. Ensim-mäinen tapaus on haureus (kreik. porneia, Matt 5:32, 19:9). Syykin tähän avioeron perusteeseen on ymmärrettävä. Su-kupuoliyhteydessä syntyy yksi liha - näin jopa maksullises-sa prostituutiossa (1Kor 6:16). Jos puoliso siis yhtyy jo-honkin kolmanteen, niin silloin alkuperäinen yksi liha väis-tämättä rikkoontuu. Jumalan sanan kielto olla erottamatta yhtä lihaa on annettu juuri sen tähden, että ihminen totisesti voi tuon yhteyden rikkoa. Sanassahan ei lue: Minkä Jumala on yhdistänyt, sitä ihminen ei voi erottaa - vaan: sitä ihminen älköön erottako (Matt 19:6). Mieletöntähän olisi kieltää se, mitä ei ole mahdollista tehdä. Siksi on Jumalan sanaa vastaan rikkomatta mahdollista todeta, että (pysyvästi) yhdeksi lihaksi jonkun muun kanssa liittynyt ei enää ole oma aviopuoliso.

Avioliittoa ei pidä kuitenkaan Jumalan ja ihmisten edessä todeta päättyneeksi, jos on jäljellä vielä pienikin mahdolli-suus siihen, että alkuperäinen liitto voidaan palauttaa. "Rakkaus peittää syntien paljouden" (1Piet 4:8). "Niinkuin Herra on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa." (Kol 3:13) Hoosean kirja kertoo myös väkevän todistuksen siitä, kuinka Herra itse ottaa langenneen - porton - luokseen ja sallii hänen palata jälleen rakastetun puolison asemaan.

Toinen Jumalan sallima avioerotapaus on se, kun uskosta osaton puoliso ei enää suostu asumaan uskossa olevan kanssa (1Kor 7:15). Avioeroa hakeva ei suostu kuuntelemaan Jumalan sanaa, vaan toimii oman langenneen mielen-sä mukaan. Tässä tilanteessa uskova voi Jumalan edessä hyväksyä avioerotilanteen. Yksi liha ei toki tässäkään tilan-teessa pelkästään eron takia mihinkään katoa.

UUDELLEEN AVIOITUMINEN?

Onko sitten missään tilanteessa uudelleen avioitumisen mahdollisuutta aikana, jolloin alkuperäinen puoliso on vielä elossa? Vanhan liiton aikana tunnettiin avioero ja uudelleen avioituminen tosiasiallisena käytäntönä. Vanhassa testa-mentissa ei ole olemassa sellaista avioeron muotoa, johon ei sisältyisi oikeutta uudelleen avioitumiseen. Talmudin mukaan miehen vaimolleen antama erokirja ei ollut edes pätevä, jos se sisälsi rajoituksia vaimon uudelleen avioitu-miseen. Tämä uudelleen avioitumisen käytäntö eron jäl-keen on luettavissa esimerkiksi seuraavista raamatunkoh-dista:

- 3Moos 21:7: pappi ei saanut avioitua miehensä hylkää-män naisen kanssa; ts. muiden valitun kansan jäsenten kes-kuudessa se kuitenkin oli mahdollista

- 5Moos 22:19,29: tietyssä tilanteessa miehellä ei ollut oikeutta hylätä koko elinaikanaan vaimoaan; ts. muissa tilanteissa mieheltä ei tätä eron oikeutta oltu poistettu

- 5Moos 24:1-4: Mies ei saanut ottaa uudelleen vaimokseen sitä, joka oli välissä ollut jonkun muun vaimona; ts. vaimon siis todetaan avioituneen eron jälkeen

Fariseukset kysyivät kiusaten Jeesukselta "Onko miehen lupa hyljätä vaimonsa mistä syystä tahansa?" (Matt 19:3) Kysymyksen taustalla on nimenomaan Mooseksen lain kirjaama käytäntö, jonka mukaan mies havaittuaan vaimos-saan "jotain häpeällistä" (hepr. cärwat daavaar) saattoi hyl-jätä vaimonsa (5Moos 24:1) ja naida toisen. Seuraavissa jakeissa tulee ilmi myös se, että avioeron jälkeen avioidut-tiin uudelleen (5Moos 23:2,4). Juutalaiset kirjanoppineet kiistelivät siitä, mitä tuo 'cärwat daavaar' tarkoittaa. Jotkut olivat sitä mieltä, että esim. pelkästään vaimon huono ruo-anlaittotaito tai rupsahtanut ulkonäkö täytti tämän perusteen ja antoi miehelle oikeuden etsiä itselleen miellyttävämpi puoliso.

Heprean kielessä tuo kiistelty ilmaus tarkoittaa yksinkertai-sesti perusmerkityksessään häpyyn (eli sukupuolieli-miin/sukupuoli-yhteyteen) liittyvää asiaa (esim. 1Moos 9:22, 2Moos 20:26, 3Moos 18:6,7,8,9 jne.). Jotkut kir-janoppineet opettivatkin, että vain aviollinen uskottomuus oli riittävä peruste avioeroon. Aviollisesta uskottomuudesta oli kuitenkin säädetty kuolemanrangaistus (3Moos 20:10, 5Moos 22:22, Joh 8:5), joten tämän kohdan merkitys on oltava laajempi - olisihan mieletöntä, että samasta rikokses-ta voitaisiin vain luettavan lainkohdan perusteella joko langettaa kuolemantuomio tai sitten tuomita avioeroon. Jeesuskin tulkitsee kohdan tarkoittavan laajemmin häpeälli-syyttä: Mooses antoi luvan hylätä muistakin syistä kuin aviorikoksesta (Matt 19:8).

Vastatessaan fariseuksille Jeesus rajoittaa avioeroperusteen - ja samalla yksiselitteisesti VT:n maailmassa elävien kes-kellä mahdollisuuden uudelleen avioitumiseen - vain yh-teen syyhyn: porneiaan eli haureuteen/huoruuteen. Samalla Jeesus palaa tuon avioeron mahdollistavan perusteen (5Moos 24:1) yksinkertaiseen sanalliseen perusmerkityk-seen ilman mitään laajennuksia.

Luterilaisten tunnustuskirjojen esiintuoma ns. syyttömän osapuolen mahdollisuus uudelleen avioitumiseen on tulkit-tava edellä kerrottua raamatullista taustaa vasten: "Epävanhurskas on sekin säädös, joka avioeron jälkeen estää syy-töntä osapuolta menemästä uuteen avioliittoon." (Tunnus-tuskirjat, Paavin valta ja johtoasema, kohta 78, TK 1990 s. 294.) Raamatun yksiselitteisesti opettamaa yhtä lihaa ei tietenkään saa tämänkään, itsessään hyvin ympäripyöreän "syyttömän osapuolen" -käsitteen kautta rikkoa. Itsessään syyttömiähän ei ihmisten keskellä ole yhtään. Raamatulli-sessa viitekehyksessä tämä tarkoittaakin sitä, että jos puoliso on liittynyt (pysyvästi) yhdeksi lihaksi jonkun muun kanssa, niin hän ei enää ole aviopuoliso ja yhtä lihaa alkuperäisen puolisonsa kanssa. Pysyvä yksi liha jonkun muun kanssa tulee erityisesti näkyviin tilanteessa, jossa puoliso huorintehden avioituu uudelleen tai saattaa haureellisesti lapsen maailmaan jonkun muun kanssa.

Tällaisessa tilanteessa hylätyksi tulleella ja avioeroon syyt-tömällä ei enää ole puolisoa. Tämä on luettavissa myös Jeesuksen sanoista "joka hylkää vaimonsa muun kuin huo-ruuden tähden" - eihän Herra voisi missään tilanteessa an-taa lupaa hylätä omaa puolisoaan; sitä, jonka kanssa ollaan vielä yhtä lihaa. Herra vihaa hylkäämistä (Mal 2:16). Sel-laisen voi toki hylätä, joka on jo liittynyt yhdeksi lihaksi jonkun kolmannen kanssa.

Uudelleen avioituminen on siis kuitenkin vain erikoistapaus perussäännöstä, jonka perusteella pysytään uskollisena alkuperäiselle puolisolle kuolemaan asti. Tätä poikkeus-sääntöä uudelleen avioitumisesta tulee soveltaa aina varo-vasti ja pitää epävarmoissa tapauksissa perussääntö voimassa. Se ei ole mikään peruste huorinteolle, että ei tunne jaksavansa elää yksin ja selibaatissa. Mietipä vaikka tilan-netta, jossa puoliso on vankilassa. Oikeuttaako se vangitun hylkäämiseen ja toisen naimiseen?

Seurakunnan kaitsijoiden osalta tilanne on avioliiton osalta vielä erityinen: "seurakunnan kaitsijan tulee olla nuhteeton, yhden vaimon mies." (1Tim 3:2) Siten erityisesti jotkut järjestöt (Kansanlähetys, Raamattuopisto, Luther-säätiö) ovat suhtautuneet pidättyvästi pastorien mahdollisuuteen avioitua uudelleen ns. syyttömän osapuolen tilanteessa - julkisesta huorinteosta puhumattakaan.

UUSIOAVIOLIITOT JA SEKAVAT PERHESUHTEET

Tosiasiassa moni maassamme solmittu uusioavioliitto on ollut huorinteko - ja pastorit sen useimmiten mitään sano-matta siunaavat! Miten tällaisen tilanteen jälkeen pitäisi toimia, kun Jumalan sana alkaa kolkuttaa omaatuntoa ja kadotus kauhistaa? Kehotan kaikkia pysymään uskollisena siinä avioliitossa, missä nyt on. Menneet synnit saa pyytää anteeksi ja uskoa niiden sovitukseen Golgatan ristillä. Tä-mä nykyisen avioliiton kunnioittaminen ei kuitenkaan kos-ke sukurutsaisia liittoja tai muuten luonnottomia liittoja: esim. veljen vaimo (3Moos 18:16, 20:21, Mark 6:17-18), äitipuoli (3Moos 18:8, 5Moos 23:1, 1Kor 5:1) tai ho-mosuhde (3Moos 18:22, Room 1:26-27, 1Kor 6:9). Tällai-set liitot on aina ja kaikissa tapauksissa purettava. Etukä-teen ei kukaan voi tietenkään laittaa toivoaan jälkeenpäin saatavaan anteeksiantamukseen ja ajatella esim. uudelleen avioitumisen yhteydessä, että saahan sen sitten jälkeenpäin anteeksi. Ei Jumala anna itseään pilkata! (Gal 6:7, Hepr 10:26-31).

Entä ns. avoliitossa elävät? Jos tästä suhteesta on lapsia, niin silloin lienee useimmissa tapauksissa selvintä mennä naimisiin. Jos taas keskenään lapsettoman ns. avoparin jommallakummalla osapuolella on vihitty puoliso odotta-massa, niin lopetettakoon haureellinen suhde ja alkuperäinen liitto palautettakoon. Entä jos ns. avopuoliso ei suostu menemään naimisiin tilanteessa, jossa olisi parasta avioitua esim. yhteisten lasten tähden? Herra armahda, vaikea tilan-ne!

Past. Juha Muukkonen
Rinnetie 10, 95420 Tornio
puh. 040 591 6762, 050 359 6939
s-posti: juha.muukkonen@jippii.fi

Päivitetty 05.12.2004