JUMALASTA SYNTYNYT LAPSI
(Luuk. 1:26-38, Room. 9:2-8, Jes. 7:10-14))
Saarna Marian ilmestyspäivänä
Nuori nasaretilainen neitsyt Maria sai suurimman mahdollisen syntiselle
ihmiselle tulevan tehtävän: Jumala syntyi ihmiseksi hänen kohtuunsa.
Maria sai synnyttää maailman Pelastajan ja Vapahtajan. Tuo ihme tapahtui
Marian uskottua Jumalan sanat, jotka enkeli hänelle puhui. Maria vastasi
tähän Herran puheeseen seuraavilla sanoilla: "Katso, minä olen Herran
palvelijatar; tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan." Ikuisen, koko
maailman tyhjästä luoneen Jumalan sikiäminen naisen kohtuun - syntyminen
ihmisen kautta maailman - on ainutkertainen ja -laatuinen, valtava ihme.
Nuori nainen, joka ei miehestä mitään tiennyt, alkoi odottaa lasta.
Vanhat isät ovat opettaneet, että neitsyt Maria tuli raskaaksi korviensa
kautta, kuulemalla Jumalan sanan. Pyhä Henki vaikutti Mariassa uuden
elämän, kun hän kuuli ja uskoi enkelin eli Jumalan sanansaattajan sanat.
Tuo ihme on kuitenkin tietyllä tavalla toistunut lukemattomat kerrat.
Ilman miehen siementä naiset eivät toki ole raskaaksi tulleet. Mutta
uuden, hengellisen elämän syntymisen ihme on tosiasia meidänkin
keskellämme. Kristillisessä kasteessa Pyhä Henki, itse Herra Jeesus
Kristus, tulee asumaan ihmiseen. Tätä kutsutaan uudestisyntymiseksi.
Pyhässä kristillisessä kasteessa Jumalan elävä sana kohtaa itsessään
syntisen ja kuolleen ihmisen. Pyhä Henki vaikuttaa Jumalan sanan
kuulemisen ja uskomisen kautta uuden hengellisen elämän.
Uudestisyntyminen tarkoittaa sitä, että Jeesus tulee asumaan ihmiseen.
Uudestisyntyneen hengellisen elämän jatkuminen ei ole kuitenkaan mikään
itsestäänselvyys ja automaatio. Eihän myöskään aistein havaittavan
lihallisen ruumiin elämän jatkuminen ole itsestään selvää. Maallinen
lihallinen ruumis voi kuolla, ja samoin voi kuolla myös hengellinen
ruumis eli uudestisyntynyt ihminen.
"Sillä eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole silti Israel, 7.
eivät kaikki ole lapsia sen tähden, että ovat Aabrahamin siementä, vaan:
'Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläiset'; 8. se on: eivät ne, jotka
lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset,
ne luetaan siemeneksi." Room. 9:6-8. Näin kirjoittaa Pyhän Hengen
johdattamana apostoli Paavali. Meidän aikaamme sovellettuna se
tarkoittaa sitä, etteivät kaikki seurakunnan jäseniksi kastetut
välttämättä enää kuulu hengellisesti elossa olevien joukkoon. Itseni ja
lähiperheeni elämänvaiheista tiedän, että ei kaste - ei edes suulla
tunnustettu usko konfirmaatiossa - takaa sitä, että ihminen tuntisi
Raamatun Jeesusta. Ei kirkollisveron maksaminen ole tae siitä, että
ihminen uskoisi sydämessään Jeesukseen, eli olisi hengellisesti elossa.
Itse en ole kasvanut uskovassa kodissa. En ole oppinut käymään
seurakunnan tilaisuuksissa, minulle ei ole lapsena opetettu edes
iltarukousta, muusta kristillisestä kasvatuksesta puhumattakaan. Jo yli
30 vuotta sitten kuollut äitini oli kyllä myötämielinen kristillisille
asioille - lauloi kirkkokuorossa ja kuului kirkkovaltuustoon - mutta
enpä muista hänenkään koskaan mitään minulle kristinuskosta tai
Raamatusta kertoneen tai opettaneen.
Uskossa ei elänyt myöskään isäni, joka on hänkin jo vuosia sitten
edesmennyt. Autokorjaamoyrittäjänä pienellä maalaispaikkakunnalla
toiminut isäni sanoi haluavansa erota kirkosta. Sitä hän ei kuitenkaan
rahan takia tehnyt. Jos hän olisi eronnut kirkon jäsenyydestä, niin osa
asiakkaista olisi jättänyt käyttämättä korjaamon palveluita. Ja siinä
olisi palanut enemmän rahaa kuin kirkollisveroon. Isäni oli kyllä paljon
miettinyt uskonasioita, mutta oli tullut selvään ja vankkaan
mielipiteeseen: Raamattu ei ole totta eikä kristinuskon opetus armosta
pidä paikkaansa.
Jos isäni mielestä nyt kuoleman jälkeen yleensä mitään elämää oli, niin
ihmisen kohtalo tuonpuoleisuudessa ratkaistiin omien tekojen, ei minkään
uskon perusteella. Hän ei armoa toiselle antanut eikä sitä myöskään itse
toisilta pyytänyt. Mielenkiintoista oli, että kun hän perusteli sitä,
miksi Raamattu oli epäluotettava ja totuuden vastainen kirja, niin hän
käytti samoja perusteluja kuin mitä myöhemmin sain opiskella ja tenttiä
teologisessa tiedekunnassa. Ihmisjärjen ja epäuskon vallassa olevat
raamatuntutkimuksen professorit ja opettajat halusivat erityisesti
korostaa sitä, että Raamattu ei ole totta.
Pyhä Raamatun ja kristinoppimme opetuksen mukaan - niin kuin myös oman
vakaan uskoni mukaan - ihminen uudestisyntyy kasteessa. Kastetta
kutsutaan Tiituksen kirjeessä uudestisyntymisen pesuksi (Tiit. 3:5).
Jeesus itse opettaa Nikodeemusta: "Totisesti, totisesti minä sanon
sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä
sisälle Jumalan valtakuntaan. 6. Mikä lihasta on syntynyt, on liha; ja
mikä Hengestä on syntynyt, on henki. 7. Älä ihmettele, että minä sanoin
sinulle: teidän täytyy syntyä uudesti, ylhäältä." (Joh. 3:5-7)
Kasteessa uudestisyntynyt ihminen ei voi säilyä hengissä ilman ravintoa,
ilman hengellistä ruokaa, Raamatun sanaa, rukousta ja ehtoollista. Minä
en tuota ruokaa niin paljoa lapsuudessani ja nuoruudessani saanut, että
olisin kasteen armossa saanut elää. Hengellisen ravinnon puutteessa minä
kuolin. Muistan hyvin nuoruusvuosieni elämää Turussa, jossa olin
oikeustiedettä opiskelemassa. Pilkkasin julkisesti, lehtikirjoituksia
myöten, kristinuskoa ja kristittyjä. Jeesukseen uskovat olivat tyhmiä ja
heikkoja, eivät ansainneet ainakaan minulta mitään muuta kuin
halveksuntaa - no ehkä vähän sääliä.
Mutta kiitos armollisen Jumalan, Hän tarttui minuun eikä jättänyt minua
tuohon kuoleman ja kadotuksen tilaan! Jos Jeesus olisi tullut takaisin
kaksikymmentä kaksi vuotta sitten, tai olisin kuollut, ennen kuin sain
palata kasteen armoon, eli ns. tulla uskoon, niin olisin ollut
kadotuksen oma. Siitä huolimatta, että olin kastettu ja konfirmoitu
seurakunnan jäsen, olisin viettänyt iäisyyteni helvetissä.
Mainittakoon edellä kertomaani viitaten, että myös isäni sai kohdata
sairasvuoteellaan Jeesuksen ja tunnustaa Hänet Pelastajakseen lähes
seitsemäntoista vuotta sitten, kaksi kuukautta ennen kuolemaansa. Isäni
sai 51-vuotiaana palata kasteen armoon taivaskansalaiseksi. Ja kukapa
sitä lopulta tietää äidistänikään. Hän kertoi vähän ennen kuolemaansa
omalle silloin vielä elossa olleelle äidilleen eli mummolleni, että
Jeesus oli näyttäytynyt hänelle. Ainakin mummoni uudistui tuon kuolevan
tyttärensä todistuksen kautta elävään ja tunnustavaan Jeesuksen uskoon.
Tuskinpa minä tai isäni olemme olleet ainoat tai viimeiset seurakunnan
jäsenet, jotka olemme kuolleet hengellisen ravinnon puutteen, epäuskon
ja syntielämän takia. Paavali kirjoittaa Korintin seurakunnan
kastetuille jäsenille seuraavaa: "Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa
periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei
epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, ei hekumoitsijat eikä
miehimykset, 10. eivät varkaat, ei ahneet, ei juomarit, ei pilkkaajat
eivätkä anastajat saa periä Jumalan valtakuntaa. 11. Ja tuommoisia te
olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette
pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen
Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä." (1Kor. 6:9-11)
Tässäkin puhutaan pesosta eli pesusta, joka tarkoittaa kastetta.
Eivätkö monet noista Paavalin mainitsemista kadottavista synneistä ole
arkipäivää ja todellisuutta monen kirkkomme jäsenen elämässä?
Ajatellaanpa vaikkapa pian alkavia pääsiäispyhiä - miten kansamme ne
viettää? Alkoholin kulutus on huipussaan, poliisit joutuvat tulemaan
lukemattomiin suomalaisiin koteihin tilannetta rauhoittelemaan, ja suuri
osa kansasta elää Jumalaa pelkäämättä mitä mielikuvituksellisemmissa
synneissä ja riettauksissa. On tuo maailmallinen ja Jumalan sanasta
osaton elämä aivan liian tuttua minullekin. Ihmisen hengellinen tila
tulee väistämättä - ennemmin tai myöhemmin - näkyviin myös teoissa ja
sanoissa. Hedelmistään puu tunnetaan. Tämä pätee sekä hengelliseen
elämiseen että hengelliseen kuolemaan.
Olemmeko me tosissamme, sydän rikki revittynä Jumalan edessä, tehneet
parannusta synneistämme? Olemmeko tehneet verille saakka vastarintaa
kiusauksia ja Saatanan valtaa vastaan? Ei uskossa olevassa ihmisessä
asuva Pyhä Henki jätä edellä mainittuja syntejä rauhaan. Jos syntiä
tekevä ei murehdi ja kadu pahuuttaan, ei noudata omantuntonsa ääntä,
jossa Jeesus Raamatun sanojen kautta puhuu, on hän lähellä paatumusta.
Ja jos tuo paatumus saa jatkua, niin ei ihminen enää lopulta uskossa ja
pelastuvien joukossa olekaan.
En tunne ja tiedä teitä kaikkia tänään kirkossa olevia, mutta saattaa
olla, että teidänkin joukossanne on kasteen armosta pois liukuneita,
hengellisesti kuolleita tai kuoleman partaalla olevia. Sellaisia, jotka
eivät sydämessään usko Jeesukseen - Häneen, joka on juuri sinun
pelastumisesi tähden syntynyt ristiinnaulittavaksi maailmaan, ja joka on
myös sinun ikuisen elämäsi tähden kuolleista ylösnoussut. Jos et tunne
Golgatan Herraa omien syntiesi sovittajana, niin sinä olet ilman Pyhän
Hengen vaikuttamaa uskoa tuomion alla, kadotuksen lapsi. Mutta juuri
sinä, hengellisesti kuollut ja kylmettynyt, juuri sinä saat tässä ja nyt
uskoa syntien anteeksiannon, ilman mitään ehtoja ja rajoituksia. Sinun
syntisi ovat jo saaneet rangaistuksensa Golgatan ristillä. Jeesus syntyi
ihmiseksi ja on kuollut juuri sinun vuoksesi. Hän on rakastanut juuri
sinua niin paljon, että halusi astua alas taivaan ihanuudesta -
mennäkseen sinun puolestasi helvetin vaivaan, jotta sinä saisit periä
taivaan.
Sinunkin elämässäsi voi tapahtua Jumalan syntymisen ihme, niin kuin
tapahtui Marian elämässä. Saat uskoa Jumalan sanat, jotka Herra on
sinulle tässä kirkossa tänään puhunut. Saat uskoa täydellisen
anteeksiantamuksen Jeesuksen tähden ja saat uskoa pääseväsi taivaaseen
Jeesuksen ylösnousemuksen tähden. Rukoilen ja toivon, että vastaisit
noihin Jumalan lähettilään sanoihin nöyrän Marian tavoin: "Katso, minä
olen Herran palvelija(tar); tapahtukoon minulle sinun sanasi mukaan."
Rukoilemme: Tule, Pyhä Henki, taivaasta sydämeemme Jeesusta Kristusta
kirkastamaan. Näytä meille se rakkaus, joka sikisi Marian kohdussa ja
syntyi Beetlehemin seimeen. Näytä meille todeksi synti, joka sai jo
tuomionsa Golgatan ristillä. Näytä kaikkein kirkkaimmin todeksi
pääsiäisaamun ihana ylösnousemus, joka on meidänkin uskomme päämäärä.
Auta meitä Herran palvelijattaren, itsessään syntisen Marian tavoin
uskomaan Sinun sanasi. Aamen.
Past. Juha Muukkonen, Thurevikinkatu 8 D 22, 95420 Tornio
puh. 050 359 6939, s-posti: juha.muukkonen@netti.fi
Päivitetty 23.07.2007