MIKSI RAKASTAVA JUMALA SALLII LUONNONKATASTROFIT?

Missä olit, kun kuulit ensimmäistä kertaa Aasian järkyttävistä hyökyaalloista ja niiden tuhansista uhreista? Tai missä olit kolme vuotta sitten, kun sait kuulla New Yorkin pilvenpiirtäjien sortumisesta lentokoneattentaateissa? Tai missä olit reilu vuosikymmen sitten, kun sait tietää Itämerellä uponneesta Estoniasta? Muistat todennäköisesti nuo tilanteet ja paikat pitkään, mahdollisesti koko loppuikäsi. Edellinen sukupolvi saattoi samalla tavoin muistella marraskuun loppua vuonna 1939, jolloin Suomi joutui sotatilaan; heidän vanhempansa puolestaan kauhistelivat esimerkiksi Titanicin kohtaloa. Suuret katastrofit jäävät lähtemättömästi mieleen.

Suuri fyysinen hätä ja henkinen järkytys tarvitsee ensiksi materiaalista apua ja rinnalla kulkemista. Keräykset hätääkärsivien hyväksi ja monenlaiset osanotto- ja tukitavat läheisiään menettäneille ovat oikeita ja hyviä asioita. Mutta Raamatun näkökulmasta katastrofien käsittely ei voi päättyä tähän inhimilliseen rinnalla kulkemiseen, tämän ajallisen elämän ahdinkojen helpottamiseen. Käymmekin nyt hetkeksi katsomaan asioita myös iankaikkisuuden näkökulmasta.


MIKSI MAAILMASSA ON NIIN PAHA OLLA?
Syy sille, miksi maa järisee ja hyökyaallot tekevät hirvittävää tuhoaan tappaen kerralla jopa satojatuhansia ihmisiä, on kerrottu Raamatun alkulehdillä. Jumala sanoo ensimmäiselle ihmiselle Aadamille syntiinlankeemuksen jälkeen:

1Moos. 3:17: "Koska teit niin kuin vaimosi sanoi ja söit puusta, josta minä kielsin sinua syömästä, niin olkoon maa sinun takiasi kirottu."

Ensimmäisille ihmiselle, Aadamille, oli annettu tehtäväksi viljellä, varjella ja vallita luomakuntaa. Tuo vastuutehtävä oli niin tärkeä, että rikkoessaan Jumalan käskyä vastaan Aadam ei vetänyt rangaistusta ainoastaan itsensä, vaan myös hallitsemansa luomakunnan päälle. Tähän valtaan ja muihinkin ulottuvaan vastuuseen liittyviä esimerkkejä on helppo löytää omasta elämästämme. Jos esim. vanhemmat eivät kanna vastuuta lapsistaan, niin lapset joutuvat tästä suuresti kärsimään. Jos bussinkuljettaja ajaa humalassa tai ylinopeutta, tappaa hän pahimmassa tapauksessa myös kaikki matkustajat. Jos sotatilanteessa sotapäällikkö ei ole tilanteen tasalla, saattaa sen tähden suuret määrät sotamiehiä kuolla ja haavoittua. Jos pastori opettaa seurakuntaansa ihmistekoisella puutaheinällä Jumalan sanan sijasta, niin seurakuntalaiset luopuvat oikeasta uskosta ja joutuvat kadotukseen.Syntiinlankeemuksen tähden paratiisissa vallinnut Jumalan luomistyön hyvyys ja siunaus vaihtui kuolemaan ja kiroukseen. Ensimmäisen ihmisen Aadamin lankeaminen syntiin toi mukanaan kirouksen koko maailmalle, kaikille maailman kansoille. Kuolema ja hätä on seurausta ihmiskunnan kapinoinnista eli synnistä Jumalaa vastaan.

Olemme jokainen Aadamin lapsia, ja ansaitsemme pahuudellamme kuoleman ja tuhon. Jokaisessa meissä virtaa langenneen Aadamin veri. Kukaan meistä ei voi irrottautua syntyperästään osana syntiinlangennutta ihmiskuntaa. Niin kuin orjantappura väistämättä tuottaa orjantapparan siemeniä, niin myös ihminen väistämättä siittää hengellisesti kuolleita ja syntisiä lapsia. Synnymme jokainen tähän maailmaan lihallisen ja syntisen ihmissuvun jäseniksi.

Joh. 3:5-6: "Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. 6 Mikä on syntynyt lihasta, on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä."Olemme oman fyysisen syntymämme perusteella jokainen hengellisesti kuolleita ja pelastuksesta osattomia.

Room. 3:10-12; Ps. 14:3, 53:4: "Niinkuin kirjoitettu on: 'Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan, ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa; kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.'"

Samoin Daavid todistaa omasta alkuperästään:Ps. 51:7: "Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt."


TEKEEKÖ JUMALA VÄÄRIN SALLIESSAAN LUONNON JA TOISTEN IHMISTEN TEHDÄ TUHOJAAN?
Jumala loi maailman ja ihmisen alun perin hyväksi. Jumala ei ole tuottanut maailmaan syntiä ja kuolemaa. Ne tulivat ihmisen elämään vasta sen jälkeen, kun ihminen valitsi Jumalan sanojen sijasta Saatanan sanat uskonsa kohteeksi (1Moos. 3). Jumala oli yksiselitteisesti kieltänyt ja varoittanut ihmistä hyvän- ja pahantiedon puun hedelmän nauttimisesta.

1Moos 2:15-17: "Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. 16 Herra Jumala sanoi ihmiselle: "Saat vapaasti syödä puutarhan kaikista puista. 17 Vain siitä puusta, joka antaa tiedon hyvästä ja pahasta, älä syö, sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, olet kuoleman oma."

Maailman ja elämän säännöt ja lainalaisuudet olivat paratiisissa selvät ja yksinkertaiset: Jos ihminen pysyisi uskon kuuliaisuudessa Jumalaa kohtaan, pitäisi Jumala ihmisestä kaiken pahan loitolla. Jos ihminen sen sijaan rikkoisi Jumalan sanaa vastaan, olisi seurauksena rangaistuksista ankarin, kuolema.

Mitään väärää Jumalan ihmiselle antamassa rangaistuksessa ei ole. Ihminen on osansa itse valinnut. Ja turha on kenenkään yrittää valheellisesti uskotella, että jos hän olisi Aadamin ja Eevan sijasta ollut paratiisissa, niin lankeemusta ei olisi tapahtunut.

Jumala ei tee mitään väärää, pyhyytensä ja vanhurskautensa vastaista rangaistessaan ihmistä kuolemalla. Se on oikeudenmukaista, koska Jumala loi ihmisen nimenomaan elämään pyhää, puhdasta ja totuudellista elämää Jumalaa ja Hänen sanaansa rakastaen ja kunnioittaen. Koska ihminen ei tähän luomistarkoitukseensa suostunut, on Luojalla toki oikeus luomaansa ja omistamaansa rangaista - ja kukapa sen oikeuden voisi kaikkivaltiaalta pois ottaa? Moni ihminen syyttää kärsimyksistään Jumalaa, mutta ei Jumala ole pahuuden alkulähde. Jobkin syytti aikanaan Jumalaa kärsimyksistään, mutta joutui lopulta tunnustamaan olleensa väärässä.

Job 42:1-6: "Silloin Job sanoi Herralle: 2 - Nyt minä ymmärrän, että kaikki on sinun vallassasi eikä mikään suunnitelmasi ole mahdoton sinun toteuttaa. 3 Sinä kysyit: "Kuka on tämä, joka näin peittää minun tarkoitukseni mielettömillä puheillaan?" Minä se olen. Olen puhunut mitään ymmärtämättä asioista, joita en käsitä - ne ovat minulle liian Ihmeellisiä. 4 Sinä sanoit: "Kuuntele nyt, kun minä puhun. Nyt minä kysyn sinulta, ja sinä vastaat." 5 Vain korvakuulolta sinut tunsin. Nyt ovat silmäni nähneet sinut. 6 Sen tähden minä häpeän puheitani ja kadun niitä tomussa ja tuhkassa."

Jumala on niin suuri ja mahtava, että ei meillä pienillä tomuhiukkasilla ole mahdollisuutta ryhtyä Hänen tuomareikseen ja arvostelijoikseen. Herra on pyhä ja oikeudenmukainen, eikä Hänessä ole vääryyttä. Apostoli Paavali kirjoittaa samasta asiasta Roomalaiskirjeessään:

Room. 1:18-22: "18 Jumalan viha ilmestyy taivaasta ja kohdistuu kaikkeen jumalattomuuteen ja vääryyteen, jota ihmiset tekevät pitäessään totuutta vääryyden vallassa. 19 Sen, mitä Jumalasta voidaan tietää, he kyllä voivat nähdä. Onhan Jumala ilmaissut sen heille. 20 Hänen näkymättömät ominaisuutensa, hänen ikuinen voimansa ja jumaluutensa, ovat maailman luomisesta asti olleet nähtävissä ja havaittavissa hänen teoissaan. Sen vuoksi he eivät voi puolustautua. 21 Vaikka he ovat tunteneet Jumalan, he eivät ole kunnioittaneet ja kiittäneet häntä Jumalana, vaan heidän ajatuksensa ovat käyneet turhanpäiväisiksi ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. 22 He väittävät olevansa viisaita mutta ovat tulleet tyhmiksi."

Kaikkivaltiaan ja hyvän Jumalan sallimat järkyttävät katastrofit ja pahan rajut hyökkäykset ja iskut muistuttavat meitä siitä, että olemme syntistä sukukuntaa, joka ansaitsee oikeudenmukaisesti kuolemanrangaistuksen. Jumala ei tee tässä tuomiossaan mitään väärää. Ei ole poliisin, tuomarin tai vanginvartijan vika, jos murhaan syyllistynyt vangitaan, tuomitaan ja laitetaan kärsimään rangaistustaan.

JUMALA RAKASTAA LUOMAANSA IHMISTÄ
Jumala ei kuitenkaan jättänyt luomaansa ihmistä synnin, kuoleman ja Perkeleen valtaan. Hän lähetti suuressa armossaan maanpäälle oman ainoan Poikansa, oman persoonallisen Viisautensa ja Voimansa, oman Silmäteränsä ja Sydämensä, oman Rakkautensa ja Totuutensa. Ja Poika tuli nimenomaan kärsimään rangaistuksen Jumalan rakastamien ihmisten puolesta. Poika syntyi ihmiseksi maailmaan, jotta Hän menisi helvettiin meidän puolestamme, ottaisi meidän puolestamme vastaan kaikki pahan palavat nuolet omaan lihaansa. Poika tuli, jotta Hän hukkuisi meidän puolestamme - hukkuisi omaan vereensä Golgatan ristillä.

Tässä maailmassa meillä on synnin tähden ahdistus: Yksin Jeesuksessa on vapautus omasta ja toisten läpikotaisesta syntisyydestä ja pahuudesta sekä luonnon tuhovoimista. Jeesus sanoo:

Joh. 16:33: "Tämän minä olen teille puhunut, että teillä olisi minussa rauha. Maailmassa teillä on ahdistus; mutta olkaa turvallisella mielellä: minä olen voittanut maailman."

Ruumiimme kyllä kuolee ajallaan tässä pian katoavassa maailmanajassa, mutta Jeesukseen uskossa liittyessämme saamme tilalle monin verroin paremman majan: uuden ja puhtaan taivasruumiin.

Kristityn eli Jeesuksen oman ei tarvitse pelätä katastrofeja eikä maailman rauhaa järkyttäviä onnettomuuksia tai sotia. Jeesuksen omana elävä on täysin turvassa: mikään paha ei voi häneen sattua, jollei Jumala sitä rakkaudessaan, kaikkitietävyydessään ja -valtiudessaan näe hyväksi sallia. Jeesus on vastaus kaikkiin ihmistä ahdistaviin kysymyksiin: Hänessä ihmisen luonut ja ihmistä suunnattomasti rakastava Jumala on valmistanut pääsyn pois ihmisen oman pohjattoman pahuuden valtapiiristä.

Jeesus ja Hänen Ristinsä on vastaus kysymykseen, miten Kaikkivaltias Jumala voi sallia pahan ja silmittömän murhaajan jatkuvan voittokulun täällä maan päällä. Ristillä Jumala osoittaa sen, että Hän on valmis ottamaan vastaan ja kärsimään itse kaiken luomansa ihmiskunnan pahuuden. Jumalaa emme voi siis vähimmässäkään määrin syyttää luonnon ja ihmisten pahuudesta. Päinvastoin; Hän voi syyttää meitä meidän pahuudestamme. Ja niin Hän tulee kerran niiden kohdalla tekemäänkin, jotka eivät nöyrry ottamaan vastaan syntisille ja epäonnistuneille tarjottavaa Jeesuksen veren armoa ja anteeksiantamusta.


OLIVATKO HYÖKYAALTOON JOUTUNEET JOTENKIN ERITYISESTI ANSAINNEET
KÄRSIMYKSENSÄ JA TUHONSA?
Palaamme vielä niihin satoihin tuhansiin, jotka saivat surmansa tai vammautuivat Aasian tuhotulvissa. Olivatko nuo ihmiset muita ihmisiä syntisempiä, koska he saivat kokea näin rajun ja kauhean kohtalon? Jeesukselle kerrottiin aikanaan sen aikaisista mieltä järkyttäneiden katastrofien uhreista:

Luuk. 13:1-5: "Samaan aikaan oli saapuvilla muutamia, jotka kertoivat hänelle niistä galilealaisista, joiden veren Pilatus oli sekoittanut heidän uhriensa vereen. 2. Niin Jeesus vastasi ja sanoi heille: 'Luuletteko, että nämä galilealaiset olivat syntisemmät kuin kaikki muut galilealaiset, koska he saivat kärsiä tämän? 3. Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte. 4. Taikka ne kahdeksantoista, jotka saivat surmansa, kun torni Siloassa kaatui heidän päällensä, luuletteko, että he olivat syyllisemmät kuin kaikki muut ihmiset, jotka Jerusalemissa asuvat? 5. Eivät olleet, sanon minä teille, mutta ellette tee parannusta, niin samoin te kaikki hukutte.'"

Joidenkin ihmisten äkillinen ja kauhistuttava tuhoutuminen muistuttaa meitä jokaista siitä, että kerran me kaikki joudumme kuolemaan ja taivaallisen tuomioistuimen eteen. Tiettyjen ihmisten äkillinen tuhoutuminen ei syvimmältään johdu siitä, että he olisivat tehneet jonkun tietyn nimettävissä olevan synnin elämässään. Jos Jumala rankaisisi tällä tavoin, kuolisimme jokainen heti paikalla tähän paikkaan.
 
Moni on kuitenkin pohtinut, osoittiko Jumala tuomionsa tällä Aasian hyökyaallolla esimerkiksi Thaimaan lomarannikon loputtoman syvälle synnille ja riettaudelle. Onhan tunnettu tosiasia, että Thaimaassa on miljoonia prostituoituja ja lähes avoin huumeiden myynti ja käyttö. Esimerkiksi Phuketissa olivat näiden syntien lisäksi myös jokapäiväistä elämää homoseksuaaliset suhteet ja pedofilia. Indonesian osalta on pohdittu sitä, salliko Jumalan tuhon siksi, että tuossa maassa on osoitettu penseyttä ja jopa torjuntaa kristillistä lähetystyötä kohtaan.

Mutta näillä perusteilla monen muunkin alueen olisi pitänyt tuhoutua. Tuskamme alkusyynä onkin lopulta aina Aadamin ja Eevan alkulankeemus, johon me kaikki olemme heidän perillisinään osallisia. Ihmisen lihallinen ja luonnollinen Jumalasta poiskääntyminen, Hänen sanansa hylkääminen ja Hänestä erossa kulkeminen on ahdistustemme varsinainen ja pohjimmainen syy.

Tässä perisynnissä on pohjimmainen syy ja alkuperä kaikkiin ahdinkoihimme, sairauksiimme ja lopulta myös ruumiin kuolemaamme. Tämä lihallinen ja syntinen ruumis ei voi koskaan periä taivasten valtakuntaa, ja siksi sen on meidän jokaisen kohdalla tultava maaksi jälleen. Sieltä maasta Herra herättää meille, Hänen omilleen, viimeisenä päivänä uudet, synnistä, sairaudesta ja kuolemasta vapaat taivasruumiit. Niidenkin kohdalla, jotka ovat silloin Herran päivänä eli maailmanlopun päivänä elossa ja uskossa odottamassa Herraa, tapahtuu muutosprosessi. Tämä nyt näkyvä ruumis pannaan pois ja Herra muuttaa sen kokonaan
uudeksi.


TEE PARANNUS
Juuri tänään on siis oikea aika tehdä parannus eli kääntyä pois Raamatun vastaisesta syntielämästä ja kilvoitella siinä, että ei tuottaisi häpeää Jeesuksen rakkaalle nimelle.

Se, joka on tähän asti pitänyt elämässään tärkeämpänä jotain muuta asiaa kuin Herran Raamatussa ilmoittamaa tahtoa, saa tänään sitoutua täyteen ja kokonaiseen Jumalan sanaan. Se, joka on tähän asti vain laiskasti ja harvoin rukoillut, saa aloittaa tänään uuden kauden elämässään. Se, joka on kiroillut ja puhunut sopimattomia, saa laittaa kieleensä puhtauslukon. Se, joka on laiminlyönyt seurakunnan kokoontumisen yhteen sanan ja ehtoollisen äärelle, saa jos suinkin mahdollista ohjata tästä lähtien pyhäpäivisin - ja toivon mukaan joskus viikollakin - askeleensa Jumalan antaman järjestyksen mukaisiin jumalanpalveluksiin, seuroihin, raamattupiireihin ja uskovien yhteyteen.

Se, joka on rikkonut Suomen lakeja vastaan, saa nyt tunnustaa rikoksensa ja rikkeensä ja alkaa noudattaa yhteistä järjestystä. Se, joka on sydämessään kantanut katkeruutta, vihaa ja kostoa toisia kohtaan, saa nyt antaa Jeesuksen tähden anteeksi ja osoittaa vaikeille ihmisille ystävällisyyttä ja kärsivällisyyttä. Se, joka on syyllistynyt tai kehottanut aborttiin, saa nyt tunnustaa tuon veritekonsa ja luottaa siihen, että Jeesuksen veri puhdistaa veriruskeatkin synnit. Se, joka on toista sanoillaan loukannut, saa nyt pyytää anteeksi ja valuttaa katumuksen öljyä läheistensä kipeisiin haavoihin. Se, joka on elänyt avosuhteen haureudessa, saa nyt antaa Jumalan sanan osoittaman arvon elinikäiselle avioliitolle. Se, joka on sydämessään tai lihassaan pettänyt aviopuolisoaan, saa tuoda syntinsä ristin juurelle ja pyytää itselleen voimaa puhtaaseen elämään.

Se, joka on anastanut toiselle kuuluvaa tai käyttänyt yhteistä omaisuutta salassa vain omaksi hyväkseen, saa nyt nöyrtyä yksinkertaisempaan ja vaatimattomampaan elämäntapaan kuluttaen vain sen, minkä on itse rehellisellä työllään tai muuten lain mukaan itselleen tulevilla tuloillaan saanut. Se, joka on valehdellut ja pahaa toisista puhunut, tehköön parannuksen, ja himoa sydämessään hellitelleet viekööt sydämensä Golgatalle puhdistumaan.

Jos emme suostu ylpeydessämme ja kirotussa epäuskossamme tekemään näistä ja muista Raamatun synneiksi osoittamista asioista parannusta, joudumme kerran kohtaamaan armottoman tuomarin, joka vaatii meidät tilille vähäisimmästäkin teosta, laiminlyönnistä ja jopa pienimmästä sanastakin.

Matt. 12:36: "Jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, pitää heidän tekemän tili tuomiopäivänä."

Niille puolestaan, jotka tunnustavat syntinsä ja pyytävät Ristiinnaulitun Jeesuksen nimessä armoa, vuodatetaan täysi anteeksiantamus ja heille tullaan lahjoittamaan ikuinen elämä taivaassa.


MIKSI JEESUKSEEN USKOVAKIN KÄRSII?
Esimerkiksi Aasian tuhotulvan uhrien joukossa oli mitä todennäköisemmin myös Jeesukseen uskovia. Miksi sitten myös Jeesukseen uskovat kärsivät - hehän ovat jo oikealla tiellä, kääntyneet Jumalan puoleen? Miksi myös Jumalan lapsia sitten vielä niin rajulla kädellä lyödään? Niiden Jeesukseen uskoneiden osalta, jotka menehtyivät, on helppo vastata: hyökyaalto kantoi heidät Jumalan syliin. He saivat kotiinkutsun; vapautuksen synnistä, tuskasta ja ahdingoista.

Maanpäällisen elämän helppous ja keveys ei ole itsetarkoitus. Päinvastoin: jos täällä pian katoavassa maailmassa olisi jo paratiisimainen olotila, niin mitä sitä enää mitään Jeesusta ja taivasta odottamaan sekä kilvoittelemaan! Maallisen elämän tarkoitus on Jeesuksen tunnistaminen ja tunnustaminen Jumalan Voidelluksi Pelastajaksi ja Hänen takaisintulonsa odotus ja iäisyyteen valmistautuminen. Itsetarkoitus on se, että saamme syntimme anteeksi uskon kautta Jeesuksen ristiin. Jumalan päämäärä ja tavoite meidän suhteemme on antaa meille ikuinen elämä taivaassa uudessa taivasruumiissa. Tämä nykyinen tomumajamme ei voi taivaaseen mennä, joten sen osa on kuihtua ja kadota. Kun rukoilemme Jumalaa tekemään esimerkiksi ihmeitä ja antamaan meille helppoa elämää, niin muistakaamme aina rukousvastausten ja ihmeiden todellinen tarkoitus: Se on tuottaa kiitosta ja kunniaa ristillä kuolleelle ja kuolleista ylösnousseelle Jeesukselle. Jaakob todistaa kirjeessään:

Jaak. 4:3: "Teillä ei ole, sentähden ettette ano. 3. Te anotte, ettekä saa, sentähden että anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne sen himoissanne."
 
Me ihmiset asetamme usein Jumalalle ehtoja. Jos autat minua, uskon Sinuun. Mutta jos et toimi vaatimallani tavalla - jos et tee ihmettä - hylkään Sinut. Tällainen asenne osoittaa syvimmältään ihmisen halua olla itse jumala. Oikea asenne on tunnustaa: minä olen mitätön luotu tomuhiukkanen, mutta Sinä olet kaikkivaltias, ääretön ja ikuinen Luoja ja Jumala. Jos Sinä olet nähnyt hyväksi antaa minulle tällaisia kärsimyksiä elämääni, niin uskon Sinun tehneen sen sulasta rakkaudesta ja hyvyydestä minua kohtaan. Sallit minulle vaikeuksia, jotta pysyisin kiinni syntien anteeksiantamuksessa ja iankaikkisessa elämässä.

Tämän ajan ahdistukset eivät anna minulle muuta mahdollisuutta kuin kääntää katseeni ikuisuuteen, taivaaseen, jossa vasta on lopullinen vapahdus tuskistani. Useimmat terveet ja hyvinvoivat ihmiset vähät välittävät Jeesuksen rististä. Sen sijaan onnettomuuksien, sairauksien ja ahdistusten keskellä kamppailevat kääntyvät paljon useammin Elävän Jumalan ja Ristin Herran puoleen.

Jos Sinä, Herra, näet parhaimmaksi kurittaa ja kouluttaa minua ahdistuksilla, onnettomuuksilla, sairauksilla ja tuskilla, niin olkoon sitten niin. Sinulla on kuitenkin myös valta tarttua elämääni; Sinä Kaikkivaltias ja itse Rakkaus voit auttaa minua ja parantaa minut. Älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan Sinun. Matt. 26:39.


HYÖKYAALTO KIRKASTAA JEESUKSEN
Uusi Aadam, Jeesus, tuli korjaamaan tämän ihmiselle mahdottoman tilanteen. Jeesus pysyi kuuliaisena Jumalalle ja Hänen sanalleen, toisin kuin vanha Aadam. Jeesuksesta alkoi uusi ihmiskunta, joka ei enää ole kuoleman ja synnin orja. Jeesus voitti synnin vallan omalla täydellisellä elämällään. Jeesus voitti kuoleman vallan omalla viattomalla sijaiskärsimisellään ja kuolleista ylösnousemisellaan.

Vanhasta Aadamista siinneet ihmiset kuolevat synteihinsä. Mutta uudesta Aadamista Jumalan sanan ja sakramenttien kautta Pyhän Hengen voimasta uudestisyntyneet elävät ikuisesti. Jeesukseen uskovalle ruumiin kuolema on portti taivaan riemuun. Uskosta osattomalle kuolema on kaiken hyvän ja koko elämän kauhea loppu, pelottava tuomion hetki.

Jeesus on kaikkien kansojen valo, myös Bengalinlahden rannoilla asuvien ihmisten ja siellä matkustaneiden. Äkillinen tuho muistuttaa meitä jokaista siitä, että meille ei ole annettu mitään muuta nimeä ja turvaa taivaan alla kuin Jeesuksen nimi. Vain uskomalla Jeesukseen voimme löytää turvan maailman järkkyessä ja kuoleman edessä. Jumala on antanut suuressa rakkaudessaan, hyvyydessään ja armossaan meille, jotka vielä olemme jääneet eloon, aikaa parannukseen. Olemme saaneet jäädä eloon, koska Herra haluaa meidän tekevän parannusta synneistämme, uskovan Jeesukseen ja pääsevän kuollessamme taivaaseen.


VIRSIÄ:

346-373 Ahdistukset ja lohdutus -osasto
396 Käyn kohti sinua (ns. Titanicin virsi)
397 Kun on turva Jumalassa
482 Elämä on meri
600 Hyvyyden voiman

Past. Juha Muukkonen
Thurevikinkatu 8 D 22, 95420 Tornio
puh. 040 591 6762 työ, 050 359 6939
s-posti: juha.muukkonen@netti.fi

Päivitetty 13.01.2005