RAKASTATKO SINÄ JEESUSTA?
RAKASTATKO SINÄ JEESUSTA?
Rakastatko sinä Jeesusta? Simon Pietarikin vakuutti kiirastorstai-iltana
rakastavansa Herraa: »Vaikka kaikki muut luopuisivat sinusta, minä en
koskaan luovu.» Ja Pietari sanoi vielä: »Vaikka minun pitäisi kuolla
kanssasi, minä en ikinä sinua kiellä.» Samaa vakuuttivat muutkin
opetuslapset. (Matt. 26:34-36) Sanoilla on niin helppo rakastaa.
Todennäköisesti maailman yleisin lause on: Minä rakastan sinua. I love
You. Jag älskar dig. Ma armastan sint. Ich liebe dich. Je t'aime. Ja
ljubilju tebja. Ani ohev otekh. Egoo agapoo se. Ego amo te. Mutta kukapa
meistä tiukan paikan tullen myös toteuttaa nuo ihanat sanat? Pietarin ja
muiden opetuslasten suuret sanat ja lupaukset joutuivat koetukselle vain
muutamaa tuntia niiden lausumisen jälkeen. Ja muistamme kaikki hyvin,
miten jokainen suurisuu pelkäsi ja pakeni - Pietari vieläpä kolmeen
kertaan kielsi jopa tuntevansa Jeesusta.
Mahtaako sinun elämässäsi olla käynyt tai joskus tulla käymään samoin
kuin Pietarille? Minä ainakin tunnistan itseni tuosta sanansa syöjästä
ja lupausten pettäjästä. Olin viisitoista vuotta sitten nuorena
saarnamiehenä pitämässä kesäseuroja oman syntymäpaikkakuntani Nuijamaan
eri kylillä. Saarnatoverinani oli jo pitkälle kahdeksatta
vuosikymmentään käyvä maallikkopuhuja, nyt jo edesmennyt ja toivomme
mukaan kirkkauteen päässyt Elis Heinola. Eliksen tytär Salme Heinola,
lapsuuteni leikkitoveri, on muuten opettajana täällä Tervolassa. Monien
vuosikymmenien uskontaipaleen kokemuksella Elis eräässä puheessaan
viittasi minuun, nuoreen teologian opiskelijaan: "Vielä koittaa
sinullekin, nuori mies, se päivä, jolloin etsit polvillasi
lattialankkujen raoista Jumalan armoa."
Ajattelin silloin mielessäni hieman huvittuneen ylimielisesti, että
tokkopa nyt sentään. Minä olen niin vahvasti sisäistänyt tämän Jumalan
anteeksiantamuksen, että eiköhän sitä armoa löytäne jostain
helpommastakin paikasta. Mutta tuo sana jäi silti pistelemään sydämeeni.
Jospa tuo vanha mies sittenkin näki pitemmälle kuin minä: ... polvillasi
lattialankkujen rakoja tutkimassa... Tänä päivänä minun on nöyrtyen
todettava: Oikeassa hän oli. Omat suuret ja moninaiset lankeemukseni
ovat ajaneet minut näinä kuluneina vuosina hetkittäin niin suureen
epätoivoon, että lattialankkujen raot ovat tulleet tutuiksi. Hyvinkin
tutuiksi.
En tiedä minkälaisia lattioita Pietari lankeemuksensa jälkeen konttasi
vai itkikö hän päätään ja nyrkkejään seiniin ja puihin hakaten. Mutta
sen tiedän, että Pietarin syyllisyys ja tuska oli suuri. Se oli sydämen
rikki raastavaa, maahan painavaa. "Minä petin Mestarin; julkisesti monta
kertaa ja vielä kirouksella vahvistaen. Mikä iljettävä pelkuri ja
viheliäinen raukka minä olenkaan!" Samoihin aikoihin oli myös toinen
petturuut-taan katuva opetuslapsi, Juudas Iskariot. Juudaksen tunnelmat
lienevät olleet hyvin pitkälle samankaltaiset kuin apostolikollega
Pietarinkin. Miesten myöhemmät kohtalot olivat kuitenkin päinvastaiset.
Juudas teki itsemurhan kadottaen itsensä mutta Pietarista tuli
alkuseurakunnan johtaja. Mikä sitten erotti näiden kahden miehen
katumuksen ja syyllisyyden toisistaan? Miehethän olivat yhtä syntisiä ja
kumpikin katui tekojaan.
Juudas sulki omalla epätoivoisella teollaan pois anteeksipyytämisen ja
anteeksisaamisen, Jeesuksen korjaavan työn mahdollisuuden. Juudaksen
jumalakuva oli armoton. Hän tunsi, ymmärsi ja uskoi Luojastamme ja
Ylläpitäjästämme vain ehdottoman oikeudenmukaisuuden, kiivaan pyhyyden
ja täydellisyyttä vaativan lain. Mutta puolitotuus saattaa olla kaikkein
suurin valhe, pimentää lopulta eniten totuutta. Jumala on toki pyhä ja
täydellisyyttä vaativa, mutta Hän on samalla myös armahtava ja
anteeksiantava, uutta luova. Herra korjaa rikkimenneitä ja nostaa
pystyyn langenneita. Hän rakastaa silloinkin kun me emme rakasta. Jumala
on uskollinen silloinkin kun me olemme uskottomat.
Jos kumpi tahansa näistä Jumalan ominaisuuksista katoaa ymmärryksestämme
ja uskostamme, ovat seuraukset tuhoisat. Kun Jumalan armo katoaa
mielestämme, niin joudumme epätoivoon ja kuolemaan; kohtalomme on sama
kuin Juudaksen. Jos puolestaan Jumalan pyhyys katoaa mielestämme, niin
emme enää taistele houkuttelevia syntejä vastaan, vaan niihin
mielellämme suostumme. Siten kerta toisensa jälkeen tahallamme
ristiinnaulitsemme Jeesuksen ja pidämme halpana tuon kallisarvoisen,
ainutkertaisen ja -laatuisen Jumalan uhrin puolestamme. Eihän Jeesus
sitä varten kuollut, että me saisimme tehdä syntiä, vaan siksi, että
meidät vapautettaisiin synnin vallasta.
Pietarin pelasti Juudaksen kohtalolta ja helvetiltä se, että hän jäi
langenneena ja syyllisenä odottamaan. Pietari ei ottanut Jumalalle
kuuluvaa tuomarin ja pyövelin tehtävää omiin käsiinsä kuten Juudas.
Niinpä erityisesti Pietari sai kuulla naisten kuohuttavan sanoman:
"Jeesuksen ruumis ei ole enää haudassa!" Jeesuksen tyhjällä haudalla
ollut enkeli käski naisia kertomaan viestiä opetuslapsille ja
erityisesti nimeltä mainiten Pietarille. Myöhemmin Pietari sai itsekin
kohdata Ylösnousseen. Tämän päivän evankeliumissamme Jeesus kohtaa vielä
kerran erityisesti juuri Pietarin. Kun Pietarilta aikaisemmin kolme
kertaa hiilivalkean ääressä kysyttiin Jeesuksesta, niin hän joka kerta
petti Mestarinsa. Nyt Jeesus antaa niin ikään hiilivalkean ääressä
Pietarille yhtä monta kertaa mahdollisuuden tunnustaa Herransa.
Tällaista on Jeesuksen korjaava, uutta luova työ meidän elämässämme.
"Älkää entisiä muistelko, älkää menneistä välittäkö. 19. Katso, minä
teen uutta; nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa?" (KR 1938 Jes.
43:18-19)
Ensikuulemalta tai -lukemalta saattaa vaikuttaa, että Jeesus jankuttaa
ja tivaa Pietarilta kolme kertaa samaa asiaa: Rakas-tatko? Rakastatko?
Rakastatko? Mutta tarkkaan tutkien kaikki kysymykset ovat hieman
erilaisia. Kysymys on oike-astaan laskevasta sarjasta. Ensimmäisessä
Jeesuksen kysy-myksessä rakastamisesta käytetään kreikankielen sanaa
agapaoo, jonka perusmerkitys Raamatussa on Jumalan epäitsekäs rakkaus.
Meidän langenneiden ihmisten rakkaus on 100 %:sti omaa etua, omaa
kunniaa ja omaa nautintoa tavoittelevaa. Mutta Jumalan rakkaus on
kärsimykseen suostuvaa, rakkauden kohteelle todellista hyvää tuottavaa
epäitsekästä toimintaa. Tätä jumalallista agapee-rakkautta emme ihmisten
kesken voi kokea kuin ohikiitävin välähdyksin; pysyvästi ja täydesti
sitä ei tässä elämässä kenelläkään meistä ole. Jeesuksen ensimmäisessä
kysymyksessä tuota kaiken alttiiksi antavaa rakkautta alleviivaa vielä
sanat: enemmän kuin nämä toiset. Simon, Johanneksen poika, rakastatko
sinä minua enemmän kuin nämä toiset?
Tuon vertailun taustalla voi olla sama ajatus, kuin mikä tuli esiin
erään fariseus Simonin kodissa käydyssä keskustelussa. Se, joka oli
saanut enemmän anteeksi, rakasti enemmän. Tuossakin Luukkaan
evankeliumin seitsemännen luvun kohdassa käytetään agapaoo-sanaa. Suuret
synnit anteeksisaaneeseen syntyy Jumalasta lähtöisin olevaa
agapee-rakkautta. Pietari oli kokenut rikkoneensa enemmän Jeesusta
vastaan kuin muut opetuslapset. Hän oli siis myös saanut enemmän
anteeksi ja rakasti siksi enemmän. Toinen mahdollisuus kääntää
kreikankielinen alkuteksti kuuluu näin: Simon, Johanneksen poika,
rakastatko sinä minua enemmän kuin näitä? Silloin luontevin vertailun
kohde olisi Pietarin työ ja siihen käytettävät välineet, jotka olivat
lähellä: veneet ja verkot. Pietarihan oli juuri tätä keskustelua
edeltävänä iltana se, joka oli luopunut Jeesuksen antamasta ihmisten
kalastamisen tehtävästä ja alkanut jälleen narraamaan suomuniskoja.
"Minä menen kalaan."
Jos sinä tiedät rikkoneesi paljon, tehneesi syntiä maljan täydeltä ja
vielä ylitsevuotavastikin, niin älä valitse Juudaksen tietä. On olemassa
toinenkin vaihtoehto. Jeesus tahtoo antaa anteeksi ja synnyttää sinuun
täyden anteeksiantamuk-sen kautta sitä suuremman rakkauden Häneen
itseensä. Niin paljoa syntiä et ole voinut ikipäivänä tehdä, etteikö
siitä kaikesta olisi jo sovitus tuotettu Golgatan ristillä. Ei mikään
mennyt, ei iljettävin ja hävettävinkään elämä kaikkine mahdollisine
lankeemuksineen, pahuuksineen ja synteineen erota sinua Jeesuksesta ja
taivaspaikasta. Saat kaiken anteeksi yksin Jeesuksen täydellisyyden ja
viattoman kärsimyksen tähden. Vaikka olisit Pietarin tavoin monesti
kieltänyt Herrasi elämälläsi ja sanoillasi, vaikka olisit rakastanut
omaa työtäsi ja tätä maailmaa enemmän kuin Jumalan antamaa tehtävää,
niin saat Pietarin tavoin aloittaa alusta. Tänä päivänä Jeesus esittää
sinulle saman kysymyksen kuin Pietarille: Rakastatko minua enemmän kuin
nuo toiset, jotka eivät ymmärrä paljon rikkoneensa? Rakastatko minua
enemmän kuin tämän maailman hyvyyttä, josta kuvittelit vielä eilen
saavasi onnen elämääsi?
Mitä Jeesuksen rakastaminen käytännössä tarkoittaa? Jeesus vastaa: "Jos
joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Minun Isäni rakastaa
häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen.
24. Se, joka ei minua rakasta, ei noudata minun sanaani - mutta sana,
jonka te kuulette, ei ole minun omani, vaan Isän, joka on minut
lähettänyt." (Joh. 14:23-24) Isän sana tarkoittaa koko Raamattua.
Vapise siis kuolevainen, jos kuvittelet voivasi lähteä hyvin omintunnoin
tekemään lisää pahaa, rikkomaan Raamatun opetuksia vastaan. Kun oma
lihasi, maailma ja Perkele yrittävät houkuttaa sinua Jumalan sanan
halpana pitämiseen; laittomuuteen, toisen ihmisen huonoon kohtelemiseen,
huoruuteen ja haureuteen, varkauteen, valheeseen tai kateuteen, niin et
voi enää antaa sille periksi. Huuda avuksi Jeesuksen täydellisyyttä ja
Hänen ihmeellistä uhrivertaan. Sano kiusauksillesi, maailmalle ja
Perkeleelle: "Häivy, sinä olet jo tuomittu ja valtasi menettänyt!
Jeesuksen veressä on voima, jota et voi vastustaa. Jeesus on Herra, et
sinä!" Ja kun Jeesuksen veri ja paha kiusaus joutuvat vastakkain, niin
taistelun lopputulos on varma: Jeesus on jo voittanut pahuuden ja
kuoleman vallan. Kristus nousi kuolleista!
Kun Pietari vastaa Jeesuksen kysymyksiin, hän ei käytä jumalallista
agapaoo-sanaa, vaan veljesrakkautta ja ystävyyttä tarkoittavaa
fileoo-sanaa. Meille tuo fileoo on tuttu esimerkiksi sanoista filosofia
eli viisauden ystävyys tai filharmonikot eli harmonian ystävät. Pietarin
vastaukset ovat tietyllä tavalla nöyriä. Hän varoo nyt liioittelemasta
omaa rakkauttaan ja uskollisuuttaan. Suurien sanojen syöminen on vielä
niin kipeästi muistissa. Fileoo-sanaa käytetään Johanneksen
evankeliumissa kerrottaessa myös Jeesuksen ja Taivaan Isän rakkaudesta
niitä kohtaan, jotka ovat samalla puolella. Esimerkiksi Taivaan Isän
rakkaudesta Poika Jeesukseen tai Jeesuksen rakkaudesta ystäväänsä
Lasarusta kohtaan. Sen sijaan syntistä maailmaa Jumala ei voi rakastaa
fileoo-rakkaudella, sillä Jumala ja maailma eivät ole samalla puolella.
Maailmaa Jumala rakastaa agapee-rakkaudella, joka peittää syntien
paljouden. Toisessa kysymyksessään Pietarille Jeesus ei enää toista
sanoja "enemmän kuin nämä toiset" ja kolmannessa Jeesuksen kysymyksessä
on käytetty fileoo-sanaa.
Tätä alenevan vaatimustason sarjaa vastaa Jeesuksen kuhunkin Pietarin
antamaan vastaukseen liittyvä tehtävä. Ensimmäisen vastauksen jälkeen
Pietari saa tehtäväksi ruokkia Jeesuksen karitsoita eli opettaa
kastettuja lapsia. Lasten opettaminen, esimerkiksi pyhäkoulun pitäminen
tai omien lasten opettaminen Jumalan sanan tuntemiseen, onkin kaikkein
tärkein tehtävä. Jeesus korostaa usein puheissaan lasten tärkeyttä.
Tässäkin antaessaan ensimmäiselle ja johtavalle apostolille viimeisen
tehtäväjaon ja testamentin Jeesus aloittaa lapsista. Lapsi- ja
nuorisotyötä ei seurakunnissa ja järjestöissä usein kovin korkealle
arvosteta, mutta Jeesus arvostaa nuo työmuodot kaikkein korkeimmalle
sijalle. Kaikkein rakkaimpia Jeesukselle ovat juuri lapset. Tässä on
meille monille parannuksenteon paikka.
Seuraavat kaksi Pietarille annettua tehtävää koskevat koko seurakuntaa.
Jeesuksen lampaita on paimennettava ja ruokit-tava. Paimentaminen
tarkoittaa esimerkiksi avainten vallan käyttämistä: syntien päästämistä
niitä katuville sekä katumattomien ja Raamatun totuuden kieltävien
kohdalla syntien sitomista. Erityisesti jälkimmäinen tehtävä on usein
laiminlyöty. Ei ihme, että kirkkomme muistuttaakin nykyisin enemmän
porttolaa ja ryövärien luolaa kuin kapean ristintien kulkijoiden
seurakuntaa. Lampaiden ruokkiminen on Jumalan sanan aarteiden
esiintuomista ja opettamista sekä ehtoollisen toimittamista.
Pietari vakuutti kolmeen kertaan rakkauttaan. Jeesuksen kommenteista
päätellen Hän tiesi Pietarin olevan tosissaan: Pietari todella rakasti
sanojensa mukaan Jeesusta. Jeesus olisi voinut jatkaa puhettaan kuten
Hän niin monet kerrat teki ennen kuolemaansa ja ylösnousemustaan. Jeesus
olisi voinut kertoa kaikesta siitä hyvästä ja Jumalan siunaamasta
elämästä, jota Jumalan Pojan omat saisivat nauttia. Jeesus olisi voinut
kertoa kahdestatoista valtaistuimesta, joille apostolit saisivat
istuutua tuomitsemaan kansaa Jeesuksen palatessa takaisin
kirkkaudessaan. Mutta Jeesus ei puhunut nyt tästä. Selkokielisesti
sanoen Jeesuksen viesti Pietarille onkin tämä: "Koska rakastat minua,
niin sinutkin tullaan ristiinnaulitsemaan samalla tavoin kuin minutkin
ristiinnaulittiin." Siinä on maailman antama palkka meille
rakkaudestamme Jeesukseen. Saamme kärsiä saman vastuksen ja vainon kuin
itse Herrammekin kärsi täällä syntisen ja avionrikkojaihmiskunnan
keskellä eläessään. Jos Jeesus tulisi tänä päivänä Suomeen, niin aivan
samalla tavalla me - muodollisesti Jumalan kansa kuten aikoinaan Israel
- hänet hylkäisimme ja toimittaisimme pois päiviltä. Ei ihminen ole
mihinkään vuosituhansien aikana muuttunut; ei vähääkään tullut
paremmaksi tai vähemmän raa'aksi ja itsekkääksi.
En minäkään niin kuin et sinäkään ole yhtään sen vahvempi kuin Pietari
ylimmäisen papin palatsin hiilivalkean äärellä. Meidän jokaisen
sydämessä asuu pelkuri ja pettäjä. Mutta aivan samalla tavoin, kuin
Pietari sai syntinsä anteeksi, niin mekin saamme. Ja aivan samalla
tavoin kuin Pietari sai heikkona ja langenneena suuren tehtävän Jumalan
valtakunnassa, niin mekin saamme Herralta tehtävän: Pidä esillä elämän
sanaa, rukoile ja tee työtä, jotta totuus ja rakkaus saisivat enemmän
tilaa sinussa itsessäsi ja muissa ihmisissä. Emme toimi omasta
voimastamme vaan Herran anteeksiantamuksen ja rakkauden sanojen
voimasta. Emme usko Jeesukseen ja tee työtä omasta tahdostamme ja
viisaudestamme vaan Pyhän Hengen synnyttämän uskon ja tahdon varassa.
Sinäkin saat itsessäsi heikkona ja lankeavana jäädä vahvan Jumalan
syliin, joka kädestä pitäen neuvoo sinua tiellä ja antaa sanansa lampun
askeleitasi ohjaamaan.
Ja tämän kaiken puhuttuaan Jeesus sanoi: "Seuraa minua."Saarna Tervolan vanhassa kirkossa 10.4.2005 Hyvän paimenen sunnuntaina
(Joh. 21:15-19)
TPäivitetty 02.05.2005